Aina yhtä ihanaa viettää perjantai-iltaa, jonka päättymistä vain odottaa.
Parit pakit kavereilta ei piristäneet, ei sitten alkuunkaan.
Mutta huomenna menen vähän joulushoppailemaan ja yrittämään ajatella jotain muuta.
Harmittaa vaan tämä olo.
Oon kai hieman kateellinen. En ole näköjään ollenkaan niitä ihmisiä, keitä pyydettäisiin ulos, mukaan esimerkiksi baariin. Ei siinä sinänsä mitään, mutta tällaisina hetkinä tuntuu, ettei ketään kiinnosta mun seura. Etten ole tarpeeksi hyvää tai hauskaa seuraa. Kyllä toki jaksan aikani kysellä ja udella toisten suunnitelmia, mutta kuitenkin. Olisi kiva jos joku kysyisi edes joskus mukaansa.
Ehkä olen vainoharhainen. Aina nää viikonloput kotona vaan tuntuu menevän tähän. Pitäisi kai hommata uusia kavereita. No ei kai sentään.
No, uutta kouluviikkoa odotellessa visiinkin...
perjantai 27. marraskuuta 2009
lauantai 10. lokakuuta 2009
Ihania nää mielialanvaihtelut!
Nyt on taas sellainen olo että oivoi. Illat aina väsyttää mut. En osaa olla seurassa. Jos sitä on edes tarjolla.
Aamuisin on monesti niin parempi olo. Tietää että on ohjelmaa ja näin. Päivän mittaan saa kuitenkin kaiken tehdyksi ja illan tullen iskee ikävä ja surku.
Mutta yritän nyt taas piristyä! On mulla sentäs sauna lämpiämässä.
Nyt on taas sellainen olo että oivoi. Illat aina väsyttää mut. En osaa olla seurassa. Jos sitä on edes tarjolla.
Aamuisin on monesti niin parempi olo. Tietää että on ohjelmaa ja näin. Päivän mittaan saa kuitenkin kaiken tehdyksi ja illan tullen iskee ikävä ja surku.
Mutta yritän nyt taas piristyä! On mulla sentäs sauna lämpiämässä.
Kun minä käännyin, olit poissa
On niin onnellinen olo jotenkin. Vaikka ikävä kalvaakin mieltä, silti sellainen kokonaislaatuinen hyvä olo saa senkin tunteen tuntumaan jotenkin hirveän kauniilta ja positiiviselta. Kyllä se surullinen ikäväkin ehtii tässä viikon aika hiipimään mieleen.
Ehkä tämä sääkin on osallisena asiaan. Kylmä, kirkas ja kaunis lokakuun päivä, johon herätä. Tuntui niin elinvoimaiselta.
Yöllä tosin näin hirveän todellista unta, ja aamulla petyin, kun tiukka halaustunne olikin vain unta, eikä vieressä ollutkaan muuta kuin peitto.
Pikku hiljaa alkaa kyllä pelottamaan tuo kasvojen puutuminen. Oikea puoli kasvoista menee aika ajoin tunnottomaksi ja sitten hetken kuluttua alkaa pistellä. Ehkä huolehdin turhasta, en tiedä. Tuo on kuitenkin jatkunut jo jonkun aikaa. En usko että se mitään vakavaa on. Olisi vain mukavaa saada tieto siitä että mikä tähän on syynä.
Syysloma siis alkoi. Sinänsä ihanaa, saa nukkua pitkään ja näin, mutta koulussakin on ollut oikeasti mukavaa. Siksi on mukavaa mennä syysloman jälkeen kouluun. Ja muutenkin odotan sitä ensi viikonloppua. On jotain mitä odottaa, ehkä tämä ikävöinti ja odottaminen tekee ihan hyvääkin.
On taas sellainen fiilis, että tietyt kappaleet nostavat kyyneleet silmiin, vaikkei ole niin surullistakaan. Kauhean kaunista vaan.
Ei enää hirveän kauan Musenkaan keikkaan. Ihanaa, ihanaa, ihanaa.
Olen laihtunut. Ehkä silläkin on osasyy tähän olotilaani. Kaksi kiloa ei ehkä ole paljon, mutta tekee itsetunnolle ihmeitä. Vaikka se itsetunto on sattuneesta syystä viime aikoina ollut muutenkin nosteessa.
Miksei aina voisi olla näin hyvä olo? Tahdon säilyttää tämän aina aina aina.
Ehkä tämä sääkin on osallisena asiaan. Kylmä, kirkas ja kaunis lokakuun päivä, johon herätä. Tuntui niin elinvoimaiselta.
Yöllä tosin näin hirveän todellista unta, ja aamulla petyin, kun tiukka halaustunne olikin vain unta, eikä vieressä ollutkaan muuta kuin peitto.
Pikku hiljaa alkaa kyllä pelottamaan tuo kasvojen puutuminen. Oikea puoli kasvoista menee aika ajoin tunnottomaksi ja sitten hetken kuluttua alkaa pistellä. Ehkä huolehdin turhasta, en tiedä. Tuo on kuitenkin jatkunut jo jonkun aikaa. En usko että se mitään vakavaa on. Olisi vain mukavaa saada tieto siitä että mikä tähän on syynä.
Syysloma siis alkoi. Sinänsä ihanaa, saa nukkua pitkään ja näin, mutta koulussakin on ollut oikeasti mukavaa. Siksi on mukavaa mennä syysloman jälkeen kouluun. Ja muutenkin odotan sitä ensi viikonloppua. On jotain mitä odottaa, ehkä tämä ikävöinti ja odottaminen tekee ihan hyvääkin.
On taas sellainen fiilis, että tietyt kappaleet nostavat kyyneleet silmiin, vaikkei ole niin surullistakaan. Kauhean kaunista vaan.
Ei enää hirveän kauan Musenkaan keikkaan. Ihanaa, ihanaa, ihanaa.
Olen laihtunut. Ehkä silläkin on osasyy tähän olotilaani. Kaksi kiloa ei ehkä ole paljon, mutta tekee itsetunnolle ihmeitä. Vaikka se itsetunto on sattuneesta syystä viime aikoina ollut muutenkin nosteessa.
Miksei aina voisi olla näin hyvä olo? Tahdon säilyttää tämän aina aina aina.
torstai 1. lokakuuta 2009
Avautumishetki
Koska minulla on tiedossa luvattoman pitkä ilta seuranani vain kone ja telkkari, niin mikäs sen parempaa tekemistä kuin kärsiä itsessäälistä!
Voin kertoa, että maailman paras aamulookki ei välttämättä ole sekaiset ja pystyssä olevat hiukset ja itkemisen jäljiltä punoittavat silmät. Sain aamulla koulussa sääliviä katseita räjähtäneen ulkomuotoni vuoksi.
Koulussa oli maailman lyhin päivä. Hetken aikaa sain seuraa kaupungilla kiertelyyn, sitten kaikki kiisivätkin kuka minnekin. Poikaystävän luo, sukulaisille kylään, ulkoiluttamaan koiraa. Ostin lohtulahjaksi itselleni paidan, toivottavasti tulen käyttämäänkin sitä joskus.
Oli tässä päivässä jotain hyvääkin; löysin pienen kaupan missä myydään jo kaikkea jouluaiheista, oi autuutta.
Odottelen vaan sitä että pääsen nukkumaan. Hurjaa, eikö? Onneksi saan huomenna koko viikonlopuksi seuraa, muuten tulisin hulluksi. Ja on ohjelmaakin on tiedossa, jeejee.
Aina itsekseen asiat tuntuu jotenkin pahemmilta mitä ne ovatkaan. Eihän mulla oikeasti ole yhtään mitään hätää. Kaikki on oikein hyvin. Mutta heti, kun on yksin, sitä tekee kärpäsestä härkäsen. En tiedä mikä siinä on, kun se itku tuntuu niin helpottavalta ja vapauttavalta. Sekin on liian helppoa, että jää vaan kotiin itkemään ja ei tee mitään.
Sentään tiedostan ongelmani,jotain hyvääkin sentään! Ehkä tämä taas tästä.
Yksinäinen ilta tosiaan tulossa. Oishan mulla tossa tuo skumppapullo, mutta ehkä se jää johonkin toiseen kertaan. Kera hyvän seuran.
Soittaispa Petra. Kaipaisin naurua.
Voin kertoa, että maailman paras aamulookki ei välttämättä ole sekaiset ja pystyssä olevat hiukset ja itkemisen jäljiltä punoittavat silmät. Sain aamulla koulussa sääliviä katseita räjähtäneen ulkomuotoni vuoksi.
Koulussa oli maailman lyhin päivä. Hetken aikaa sain seuraa kaupungilla kiertelyyn, sitten kaikki kiisivätkin kuka minnekin. Poikaystävän luo, sukulaisille kylään, ulkoiluttamaan koiraa. Ostin lohtulahjaksi itselleni paidan, toivottavasti tulen käyttämäänkin sitä joskus.
Oli tässä päivässä jotain hyvääkin; löysin pienen kaupan missä myydään jo kaikkea jouluaiheista, oi autuutta.
Odottelen vaan sitä että pääsen nukkumaan. Hurjaa, eikö? Onneksi saan huomenna koko viikonlopuksi seuraa, muuten tulisin hulluksi. Ja on ohjelmaakin on tiedossa, jeejee.
Aina itsekseen asiat tuntuu jotenkin pahemmilta mitä ne ovatkaan. Eihän mulla oikeasti ole yhtään mitään hätää. Kaikki on oikein hyvin. Mutta heti, kun on yksin, sitä tekee kärpäsestä härkäsen. En tiedä mikä siinä on, kun se itku tuntuu niin helpottavalta ja vapauttavalta. Sekin on liian helppoa, että jää vaan kotiin itkemään ja ei tee mitään.
Sentään tiedostan ongelmani,jotain hyvääkin sentään! Ehkä tämä taas tästä.
Yksinäinen ilta tosiaan tulossa. Oishan mulla tossa tuo skumppapullo, mutta ehkä se jää johonkin toiseen kertaan. Kera hyvän seuran.
Soittaispa Petra. Kaipaisin naurua.
keskiviikko 30. syyskuuta 2009
No niin
Tätä romahdusta oon kauhulla odottanut. Heti kun pääsin kotiin ja sain kämpän oven kiinni, aloitin itkemisen jolle ei vieläkään näy loppua.
Mua niin ahdistaa olla täällä yksin. Nyt se iski. En tiedä miksi, en todellakaan. Kaikkihan on ihan hyvin!
Oon nyt yrittänyt tehdä jotain, ihan mitä vain, vienyt roskia, tiskannut, tehnyt ruokaa, pessyt käsin pyykkiä, järjestellyt, käynyt pihalla kävelyllä. Koko ajan peläten sitä hetkeä,kun pitää istua alas tai mennä pitkälleen. Vihaan tätä nyyhkytystä, tulee vaan pää kipeäksi.
En tiedä miten kestän ensi viikon perjantaihin asti. Onneksi sitten pääsee kotiin ja on turvalliset ihmiset ja turvalliset ympäristöt.
Koulussakin on välillä niin ulkopuolinen olo. Tätä pelkäsinkin. Onneksi mulla on sentään Melissa, se auttaa jo niin paljon.
Tärisen hervottomasti ja haluaisin vaan saunaan.
Olenko mä oikeasti näin heikko ja huono ihminen.
Mua niin ahdistaa olla täällä yksin. Nyt se iski. En tiedä miksi, en todellakaan. Kaikkihan on ihan hyvin!
Oon nyt yrittänyt tehdä jotain, ihan mitä vain, vienyt roskia, tiskannut, tehnyt ruokaa, pessyt käsin pyykkiä, järjestellyt, käynyt pihalla kävelyllä. Koko ajan peläten sitä hetkeä,kun pitää istua alas tai mennä pitkälleen. Vihaan tätä nyyhkytystä, tulee vaan pää kipeäksi.
En tiedä miten kestän ensi viikon perjantaihin asti. Onneksi sitten pääsee kotiin ja on turvalliset ihmiset ja turvalliset ympäristöt.
Koulussakin on välillä niin ulkopuolinen olo. Tätä pelkäsinkin. Onneksi mulla on sentään Melissa, se auttaa jo niin paljon.
Tärisen hervottomasti ja haluaisin vaan saunaan.
Olenko mä oikeasti näin heikko ja huono ihminen.
sunnuntai 27. syyskuuta 2009
Sunnuntai
Oli taas jotenkin aivan älyttömän mainio viikonloppu, vaikkei tapahtunutkaan mitään erikoista. Tosin humalassa olin, ja nauroin aivan liikaa. Pitää ehkä ottaa joskus uusiksi.
Ehkäpä tuon viikonlopun avulla jaksaa taas niin pitkälle kuin tarvitsee. On vaan jotenkin todella seesteinen ja hyvä olo nyt.
Ensi viikko on suhteellisen helppo, joten ehkä selviänkin.
On vaan niin onnellinen fiilis.
Ehkäpä tuon viikonlopun avulla jaksaa taas niin pitkälle kuin tarvitsee. On vaan jotenkin todella seesteinen ja hyvä olo nyt.
Ensi viikko on suhteellisen helppo, joten ehkä selviänkin.
On vaan niin onnellinen fiilis.
lauantai 19. syyskuuta 2009
Inhoon mun hiuksia niin paljon just nyt, tekis mieli repiä ne pois aina kun kävelen peilin ohi.
Tästä piti tulla oikeesti superkiva viikonloppu, mutta aika on mennyt siihen kun oon nieleskellyt itkua ja iltasin nyyhkinyt tyynyyn. Ihan vaan sen takia etten osaa pitää hauskaa. Tää ilta pelottaa ihan hirveästi, piti olla vaikka mitä suunnitelmia muttei nyt olekaan sitten oikeastaan mitään. Sivistynyt keikka vaan. Ei hitto. Tunnen itteni maailman tylsimmäksi ihmiseksi. En yhtään tiedä taas mitä pitäis tehdä tai ajatella.
En halua taas puhua näistä olotiloista ääneen kun en vaan osaa. Ja koska kaikilla muilla on hauskaa tiedossa niin parempi olla hiljaa ja mennä kiltisti nukkumaan heti kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Aamulla on uusi päivä ja sitä paskaa.
Tällaisina hetkinä tulee todella itsekäs olo. Tai tuntuu siltä, että on kiittämätön paska, eikä pitäisi olla tämmöinen lapsellinen.
Tuntuu taas tosi tyhmältä. En mä halua olla "aikuinen", 14-vuotiaana teininä oli paljon helpompaa.
Tästä piti tulla oikeesti superkiva viikonloppu, mutta aika on mennyt siihen kun oon nieleskellyt itkua ja iltasin nyyhkinyt tyynyyn. Ihan vaan sen takia etten osaa pitää hauskaa. Tää ilta pelottaa ihan hirveästi, piti olla vaikka mitä suunnitelmia muttei nyt olekaan sitten oikeastaan mitään. Sivistynyt keikka vaan. Ei hitto. Tunnen itteni maailman tylsimmäksi ihmiseksi. En yhtään tiedä taas mitä pitäis tehdä tai ajatella.
En halua taas puhua näistä olotiloista ääneen kun en vaan osaa. Ja koska kaikilla muilla on hauskaa tiedossa niin parempi olla hiljaa ja mennä kiltisti nukkumaan heti kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Aamulla on uusi päivä ja sitä paskaa.
Tällaisina hetkinä tulee todella itsekäs olo. Tai tuntuu siltä, että on kiittämätön paska, eikä pitäisi olla tämmöinen lapsellinen.
Tuntuu taas tosi tyhmältä. En mä halua olla "aikuinen", 14-vuotiaana teininä oli paljon helpompaa.
perjantai 18. syyskuuta 2009
Ai että kun inhoan näitä mielialanvaihteluita. Ensin kaikki on hyvin ja elämä hymyilee, ja hetken päästä mikään ei tunnu onnistuvan ja mikään muu ei tunnu olevan vaihtoehto kuin peiton alle itkemään möyriminen. Olis ees joku kunnon syy mutta kun ei.
Olisin jäänyt paljon mieluummin Tampereelle. Luulin, että edes jollain kaverilla olisi ollut ikävä, mutta kaikilla on jotain menoa eikä ehdi nähdä. Tai sitten siinä käy näin; "Ai, oot viikonloppuna Hollolassa? Onko sulla auto käytössä? Et tahtois lähtee kuskiks?" Joo, en tahtois. Eikä voi edes kysyä muuten mukaan kun ilmoittaa ettei ole käyttetävinä kuskina.
On niin alaston olo kun ei oo hiuksia. Tai siis on muttei niin paljoa.
Ihmettelinkin vähän kun äiti on ollut niin ystävällinen mulle kun oon ollut käymässä kotona. Nyt se todellinen luonne taas tuli esille. "Ehdit olla koneella muullonkin" tai "Oisit ees voinut keittiön siivota." Nyt kuulostaa tutummalta.
Mulle tuli taas semmoinen olo että ei vaan jaksa. Ei sais pysähtyä.
Olispa jo sunnuntai.
Olisin jäänyt paljon mieluummin Tampereelle. Luulin, että edes jollain kaverilla olisi ollut ikävä, mutta kaikilla on jotain menoa eikä ehdi nähdä. Tai sitten siinä käy näin; "Ai, oot viikonloppuna Hollolassa? Onko sulla auto käytössä? Et tahtois lähtee kuskiks?" Joo, en tahtois. Eikä voi edes kysyä muuten mukaan kun ilmoittaa ettei ole käyttetävinä kuskina.
On niin alaston olo kun ei oo hiuksia. Tai siis on muttei niin paljoa.
Ihmettelinkin vähän kun äiti on ollut niin ystävällinen mulle kun oon ollut käymässä kotona. Nyt se todellinen luonne taas tuli esille. "Ehdit olla koneella muullonkin" tai "Oisit ees voinut keittiön siivota." Nyt kuulostaa tutummalta.
Mulle tuli taas semmoinen olo että ei vaan jaksa. Ei sais pysähtyä.
Olispa jo sunnuntai.
lauantai 12. syyskuuta 2009
Heiluu ruoho, kasvaa puu
Tämä on ollut outo päivä. Mennyt hieman sumussa ohi. Välillä olen ollut tosi hysteerinen ja vaan tärissyt, välillä taas vaan tuijottanut eteeni ja ollut miettimättä mitään.
Nyt vaan palelee ja toivon että olisi jo tiistai tai maanantai-ilta. Oivoi. Okei, nyt justiin on sellainen fiilis että alan itkemään ihan mistä asiasta vaan. Tajusin että en yletä kaukosäätimeen ja se jo alkoi itkemttämään.
En tiedä pitäisikö mennä nukkumaan, ei oikein väsytä.
On ihan hassua kun pohtii tyhmiä asioita ja kehittelee päässään jotain ihme salaliittoteorioita. Liikaa historian kertausta ja oikeita salaliittoja vissiin takana, niin niitä alkaa muodostamaan omaankin elämään.
En tiedä kyllä selviänkö ensi viikosta. No, pääseepähän onneksi torstaina jo kotiin. Ei tarvitse nukkua niin, etteikö tietäisi jonkun toisen nukkuvan seinän takana. Yksin nukkumisessa on se vika, että on aina se, joka nukahtaa viimeisenä. En tykkää nukahtaa viimeisenä.
Erehdyin katsomaan pelottavia juttuja, nyt ei varmana uni tuu.
Olen..
[x] uinut avannossa
[ ] käynyt Lontoossa
[x] mennyt vahingossa väärään junaan
[x] katsonut samaa leffaa kaksi kertaa peräkkäin
[x] tehnyt runoa
[x] lyönyt jotakuta
[x] ollut lempiartistisi keikalla
[ ] harrastanut balettia
[ ] ollut kirpparilla myymässä
[x] löytänyt kadulta rahaa
[x] lintsannut
[ ] saanut jälki-istuntoa
[x] sanonut opettajaa vahingossa äidiksi/isäksi
[ ] matkustanut pummilla
[x] lukenut Raamattua
[ ] tuhlannut yli 200 euroa kerralla vaatteisiin
[x] ollut yksin leffassa
[ ] ollut kielikurssilla
[x] soittanut pilapuhelua
[ ] kokeillut nyrkkeilyä
[x] kierinyt alasti lumikinoksessa
[x] voittanut arvonnassa
[x] pyörtynyt
[x] haaveillut näyttelijän urasta
[x] joutunut jonkun epäilyttävän tyypin seuraamaksi
[x] lukenut dekkaria
[x] menettänyt läheisen ihmisen
[x] ollut isosena jollain leirillä
[x] käyttänyt minihametta
[x] jättänyt kokonaan lukematta kokeisiin
[x] tuntenut itseäsi yksinäiseksi
[x] tehnyt kurkkunaamiota kasvoillesi
[ ] ollut katsomassa oopperaa
[x] harrastanut näyttelemistä
[x] lukenut Mauri Kunnaksen kirjoja
[ ] neulonut lapasia
[x] katsonut Stand by me -leffaa.
[x] eksynyt
[x] keksinyt aprillipäivänä pilaa jonka joku uskoi
[x] järjestänyt yllätysjuhlia jollekin
[ ] liftannut
[ ] syönyt pizzaa aamupalaksi
[ ] juonut olutta aamupalaksi
[ ] ollut ambulanssin kyydissä
[ ] ollut poliisiautossa
[ ] omistanut lemmikkieläintä
[x] laulanut sooloa jossain tilaisuudessa
[x] soittanut/laulanut bändissä, kuorossa
[x] ajanut autoa
[ ] ajanut mopoa
[x] nukahtanut koulussa tunnille
[ ] saanut aivotärähdystä
[ ] lukenut salaa toisen päiväkirjaa
[x] maalannut taulua
[ ] ollut yli 2 kuukautta pois kotoa
[x] ollut kesätöissä
[x] maistanut mustekalaa
[ ] unohtanut parhaan kaverisi syntymäpäivää
[x] ollut festareilla
[ ] karannut kotoa
[x] luntannut kokeessa (se oli tosin ala-asteela, mutta kai sekin lasketaan.)
[ ] saanut ampiaisenpistoa
[ ] saanut murtumaa
[x] antanut rahaa katusoittajalle
[x] ensin inhonnut jotain leffaa/tv-sarjaa ja sitten alkanutkin tykkäämään siitä
[ ] käynyt Irlannissa
[ ] käynyt Ukrainassa
[x] pelannut twisteriä
[ ] katsonut Kauniita ja rohkeita kokonaisen jakson verran
[x] hukannut kirjastokirjan
[x] kulkenut alasti kotona
[x] ollut galleriassa
[x] opetellut elvyttämistä
[ ] ollut liikenneonnettomuudessa
[ ] tilannut jotain ostos-tv:stä
[ ] ollut sairaalassa yötä
[x] vuokrannut asunnon
[x] ollut Lapissa
[x] esiintynyt oikeassa teatterissa
[ ] saanut jonkun jäsenen menemään sijoiltaan
[x] ollut lehdessä
[x] tilannut jotain netistä
[ ] ollut tappelussa
[ ] käynyt ulkomailla elokuvissa
[ ] ollut lastenkodissa
[x] käyttänyt heijastinta
[x] leikkinyt pikkuautoilla
[x] syönyt viimeisen tunnin sisällä
[ ] valvonut yli 48 tuntia putkeen
[x] ollut onkimassa
[x] kuvitellut olevasi kala
[x] itkenyt itsesi uneen
[ ] soittanut kirkon kelloja
[x] kerännyt kolehtia
[x] teipannut suun kiinni
[ ] palauttanut kokeen tyhjänä
[ ] ollut nälkäpäivä-kerääjänä
[x] saanut kuhmun viimeisen vuoden aikana
[x] saanut mustelman viimeisen vuoden aikana
[ ] tippunut portaat alas viimeisen vuoden aikana
[ ] saanut aivotärähdyksen viimeisen vuoden aikana
[ ] tippunut puusta viimeisen vuoden aikana
[x] ollut sairaalassa viimeisen vuoden aikana (ihan vaan vierailemassa tosin)
[x] käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana
[ ] saanut silmätulehduksen viimeisen vuoden aikana
[x] käynyt kampaajalla viimeisen kuukauden aikana
[ ] ollut yötä putkassa
[ ] menettänyt ajoluvan
[x] laulanut karaokea
[x] itkenyt työpaikalla
Nyt vaan palelee ja toivon että olisi jo tiistai tai maanantai-ilta. Oivoi. Okei, nyt justiin on sellainen fiilis että alan itkemään ihan mistä asiasta vaan. Tajusin että en yletä kaukosäätimeen ja se jo alkoi itkemttämään.
En tiedä pitäisikö mennä nukkumaan, ei oikein väsytä.
On ihan hassua kun pohtii tyhmiä asioita ja kehittelee päässään jotain ihme salaliittoteorioita. Liikaa historian kertausta ja oikeita salaliittoja vissiin takana, niin niitä alkaa muodostamaan omaankin elämään.
En tiedä kyllä selviänkö ensi viikosta. No, pääseepähän onneksi torstaina jo kotiin. Ei tarvitse nukkua niin, etteikö tietäisi jonkun toisen nukkuvan seinän takana. Yksin nukkumisessa on se vika, että on aina se, joka nukahtaa viimeisenä. En tykkää nukahtaa viimeisenä.
Erehdyin katsomaan pelottavia juttuja, nyt ei varmana uni tuu.
Olen..
[x] uinut avannossa
[ ] käynyt Lontoossa
[x] mennyt vahingossa väärään junaan
[x] katsonut samaa leffaa kaksi kertaa peräkkäin
[x] tehnyt runoa
[x] lyönyt jotakuta
[x] ollut lempiartistisi keikalla
[ ] harrastanut balettia
[ ] ollut kirpparilla myymässä
[x] löytänyt kadulta rahaa
[x] lintsannut
[ ] saanut jälki-istuntoa
[x] sanonut opettajaa vahingossa äidiksi/isäksi
[ ] matkustanut pummilla
[x] lukenut Raamattua
[ ] tuhlannut yli 200 euroa kerralla vaatteisiin
[x] ollut yksin leffassa
[ ] ollut kielikurssilla
[x] soittanut pilapuhelua
[ ] kokeillut nyrkkeilyä
[x] kierinyt alasti lumikinoksessa
[x] voittanut arvonnassa
[x] pyörtynyt
[x] haaveillut näyttelijän urasta
[x] joutunut jonkun epäilyttävän tyypin seuraamaksi
[x] lukenut dekkaria
[x] menettänyt läheisen ihmisen
[x] ollut isosena jollain leirillä
[x] käyttänyt minihametta
[x] jättänyt kokonaan lukematta kokeisiin
[x] tuntenut itseäsi yksinäiseksi
[x] tehnyt kurkkunaamiota kasvoillesi
[ ] ollut katsomassa oopperaa
[x] harrastanut näyttelemistä
[x] lukenut Mauri Kunnaksen kirjoja
[ ] neulonut lapasia
[x] katsonut Stand by me -leffaa.
[x] eksynyt
[x] keksinyt aprillipäivänä pilaa jonka joku uskoi
[x] järjestänyt yllätysjuhlia jollekin
[ ] liftannut
[ ] syönyt pizzaa aamupalaksi
[ ] juonut olutta aamupalaksi
[ ] ollut ambulanssin kyydissä
[ ] ollut poliisiautossa
[ ] omistanut lemmikkieläintä
[x] laulanut sooloa jossain tilaisuudessa
[x] soittanut/laulanut bändissä, kuorossa
[x] ajanut autoa
[ ] ajanut mopoa
[x] nukahtanut koulussa tunnille
[ ] saanut aivotärähdystä
[ ] lukenut salaa toisen päiväkirjaa
[x] maalannut taulua
[ ] ollut yli 2 kuukautta pois kotoa
[x] ollut kesätöissä
[x] maistanut mustekalaa
[ ] unohtanut parhaan kaverisi syntymäpäivää
[x] ollut festareilla
[ ] karannut kotoa
[x] luntannut kokeessa (se oli tosin ala-asteela, mutta kai sekin lasketaan.)
[ ] saanut ampiaisenpistoa
[ ] saanut murtumaa
[x] antanut rahaa katusoittajalle
[x] ensin inhonnut jotain leffaa/tv-sarjaa ja sitten alkanutkin tykkäämään siitä
[ ] käynyt Irlannissa
[ ] käynyt Ukrainassa
[x] pelannut twisteriä
[ ] katsonut Kauniita ja rohkeita kokonaisen jakson verran
[x] hukannut kirjastokirjan
[x] kulkenut alasti kotona
[x] ollut galleriassa
[x] opetellut elvyttämistä
[ ] ollut liikenneonnettomuudessa
[ ] tilannut jotain ostos-tv:stä
[ ] ollut sairaalassa yötä
[x] vuokrannut asunnon
[x] ollut Lapissa
[x] esiintynyt oikeassa teatterissa
[ ] saanut jonkun jäsenen menemään sijoiltaan
[x] ollut lehdessä
[x] tilannut jotain netistä
[ ] ollut tappelussa
[ ] käynyt ulkomailla elokuvissa
[ ] ollut lastenkodissa
[x] käyttänyt heijastinta
[x] leikkinyt pikkuautoilla
[x] syönyt viimeisen tunnin sisällä
[ ] valvonut yli 48 tuntia putkeen
[x] ollut onkimassa
[x] kuvitellut olevasi kala
[x] itkenyt itsesi uneen
[ ] soittanut kirkon kelloja
[x] kerännyt kolehtia
[x] teipannut suun kiinni
[ ] palauttanut kokeen tyhjänä
[ ] ollut nälkäpäivä-kerääjänä
[x] saanut kuhmun viimeisen vuoden aikana
[x] saanut mustelman viimeisen vuoden aikana
[ ] tippunut portaat alas viimeisen vuoden aikana
[ ] saanut aivotärähdyksen viimeisen vuoden aikana
[ ] tippunut puusta viimeisen vuoden aikana
[x] ollut sairaalassa viimeisen vuoden aikana (ihan vaan vierailemassa tosin)
[x] käynyt lääkärissä viimeisen vuoden aikana
[ ] saanut silmätulehduksen viimeisen vuoden aikana
[x] käynyt kampaajalla viimeisen kuukauden aikana
[ ] ollut yötä putkassa
[ ] menettänyt ajoluvan
[x] laulanut karaokea
[x] itkenyt työpaikalla
perjantai 11. syyskuuta 2009
Mömmmmmmömm
Ärsyttää taas kaikki. Vaihteeksi.
Vapaapäivät ei oo mua varten. Kello on kymmenen ja oon jo nyt sitä mieltä että olisin tänäänkin ollut mieluummin koulussa. En uskalla ajatellakaan miten pitkä tästä päivästä tulee.
Vielä enemmä ärsyttää se, että heräsin ensimmäisen kerran aamulla viideltä. Siitä sitten nukuin puolen tunnin-tunnin pätkissä yhdeksään asti. Sitten nousin ja tiskasin, ja laittelin paikkoja kuntoon. Kuten sanoin, päivä tulee kestämään ikuisuuden, jos tein kaikki hommat mitä täksi päiväksi mietin puolessa tunnissa pois alta.
Nukuin muutenkin huonosti, levottomasti ja kaikkea mahdollista.
Historiaa pitäisi lukea. Ei jaksaisi kiinnostaa! Alkaa vain ärsyttämään koko asia.
Sinänsä ihan positiivista että olisin mieluummin koulussa. Tykkään luokkakavereistani ja viihdyn oikeastaan kaikkien seurassa. Meillä on tälläkin viikolla ollut tosi hauskaa. Odotan innolla yhteisiä projekteja ja kuvauksia.
Mun tekisi vaan mieli kömpiä ylös turvalliseen pesääni ja nukkua viikonlopun yli. Ja maanantain yli. Ja herätä niin että hissan yo-koe on tehty ja hanskassa.
Mä en jaksa tätä päivää.
Vapaapäivät ei oo mua varten. Kello on kymmenen ja oon jo nyt sitä mieltä että olisin tänäänkin ollut mieluummin koulussa. En uskalla ajatellakaan miten pitkä tästä päivästä tulee.
Vielä enemmä ärsyttää se, että heräsin ensimmäisen kerran aamulla viideltä. Siitä sitten nukuin puolen tunnin-tunnin pätkissä yhdeksään asti. Sitten nousin ja tiskasin, ja laittelin paikkoja kuntoon. Kuten sanoin, päivä tulee kestämään ikuisuuden, jos tein kaikki hommat mitä täksi päiväksi mietin puolessa tunnissa pois alta.
Nukuin muutenkin huonosti, levottomasti ja kaikkea mahdollista.
Historiaa pitäisi lukea. Ei jaksaisi kiinnostaa! Alkaa vain ärsyttämään koko asia.
Sinänsä ihan positiivista että olisin mieluummin koulussa. Tykkään luokkakavereistani ja viihdyn oikeastaan kaikkien seurassa. Meillä on tälläkin viikolla ollut tosi hauskaa. Odotan innolla yhteisiä projekteja ja kuvauksia.
Mun tekisi vaan mieli kömpiä ylös turvalliseen pesääni ja nukkua viikonlopun yli. Ja maanantain yli. Ja herätä niin että hissan yo-koe on tehty ja hanskassa.
Mä en jaksa tätä päivää.
tiistai 8. syyskuuta 2009
Mulle tuli yllättäen semmoinen olo että en tahdo mitään muuta enempää kuin päästä koti-kotiin ja omaan turvalliseen sänkyyn ja tuttuihin ympyröihin. En taas tajua itseäni. Päivä on mennyt muuten mallikkaasti mutta nyt, kesken laskujen maksamisen tuli ihan hassu fiilis. Jotenkin oon vaan taas niin pettynyt itseeni.
Mä haluaisin olla niin palvon vahvempi.
Ehkä pitäisi mennä suihkuun ja sitten miettiä sitä historian lukemista uudelleen.
Mä haluaisin olla niin palvon vahvempi.
Ehkä pitäisi mennä suihkuun ja sitten miettiä sitä historian lukemista uudelleen.
maanantai 7. syyskuuta 2009
Koska on liikaa energiaa!
1. Pystytkö syömään munkin nuolematta huulia?
- No en! Se on hirveetä ees yrittää.
2. Mikä on saanut sinut kiehumaan raivosta viimeksi?
- Ihan oma tyhmyys. Ku ei osaa olla nii ei osaa olla.
3. Millainen huumorintaju sinulla on?
- Outo. Tyhmä. Kuiva. Ihan sopiva!
4. Kuinka moni on nähnyt sinut alasti?
- Mm. Uintia 18 vuotta harrastettua niin aika moni!
5. Milloin ja kuka viimeksi?
- Jaa-a. Varmaan tuo yks.
6. Paras radiokanava?
- YleX
7. Ketä huijasit viimeksi?
- Aksua kovasti yritin.
8. Mitä et malta odottaa?
- Ens viikon tiistaita!
9. Millaista on olla koulussa?
- Ihan mukavata.
10. Tykkäätkö yllätyksistä?
- Joo!
11. Miten sinut on yllätetty viimeksi parhaiten?
- Mm.. En mää muista!
12. Mitä teit eilen?
- Kävin Vääksyssä, matkasin takasin Tampereelle, tein koulujuttuja..
13. Syötkö purkkaa ruoan jälkeen?
- Jos on.
14. Mitä lukee toisessa tekstiviestissäsi?
- "okei beibi! :D"
15. Paljonko sinulle merkitsee, mitä sinusta ajatellaan?
- Mm, no nykyään vähemmän.
16. Kun käyt selällesi lattialle ja katsot vasemmalle, mitä näkyy?
- ovi.
17. Kenen vieressä nukuit viimeksi?
- Tyynyjen. Mutta sitä ennen Tuomaksen.
18. Onko sinulla syömishäiriö?
- Ahmimishäiriö, mut sekinhän on syömishäiriö? :D No ei kai sentäs.
19. Hävettääkö sinua aivastaa ihmisten edessä?
- Ei?
20. Oletko herkkä?
- Asiasta riippuen. Joskus liiankin.
21. Jos ostaisit Suomen, miten sinua tulisi puhutella?
- Neiti Suometar!
22. Miten hiuksesi ovat juuri nyt?
- Aauki, takussa ja märät.
23. Onko sinulla mitään kulkupeliä?
- Pyörrrrrä.
24. Mitä rikoit viimeksi?
- Jaa-a... No puhelimen! :D
25. Jos pitäisit teemabileet, mikä olisi teema?
- Joku tosi söpö.
26. Kumpi on parempi; matka vai määränpää?
- Matka useimmiten.
27. Päivä, jonka haluaisit elää uudelleen?
- Mm, näitä on niin monta! Joku semmonen kun on saanu herätä parhaan ihmisen vierestä aamulla eikä oo ollu kiire mihinkään.
28. Mitä musiikkia kuuntelet nyt?
- En mittää.
29. Tunnetko ketään, joka puhuu huutaen puhelimeen?
- Joo. Kummitätini ainakii.
30. Kenet herättäisit henkiin?
- Isän äidin ja yhden tärkeän opettajan.
31. Miksi nouset aamuisin ylös sängystä?
- No olis se aika hirveetä vaan maata päivät. Nii vissii, olis mun taivas! Mutta joo. Kouluunhan sitä on noustava.
32. Muisteletko mielelläsi menneisyyttä?
- Mm, joskus, mutta kyllä silti nykyisyydessä on parempi elää kui vaa menneitä muistellen.
33. Onko kivaa?
- Ihan suhteellisen! Vielä ku sais yhen lasillisen maitoa nii kaikki olis käytännössä mukavasti. =)
- No en! Se on hirveetä ees yrittää.
2. Mikä on saanut sinut kiehumaan raivosta viimeksi?
- Ihan oma tyhmyys. Ku ei osaa olla nii ei osaa olla.
3. Millainen huumorintaju sinulla on?
- Outo. Tyhmä. Kuiva. Ihan sopiva!
4. Kuinka moni on nähnyt sinut alasti?
- Mm. Uintia 18 vuotta harrastettua niin aika moni!
5. Milloin ja kuka viimeksi?
- Jaa-a. Varmaan tuo yks.
6. Paras radiokanava?
- YleX
7. Ketä huijasit viimeksi?
- Aksua kovasti yritin.
8. Mitä et malta odottaa?
- Ens viikon tiistaita!
9. Millaista on olla koulussa?
- Ihan mukavata.
10. Tykkäätkö yllätyksistä?
- Joo!
11. Miten sinut on yllätetty viimeksi parhaiten?
- Mm.. En mää muista!
12. Mitä teit eilen?
- Kävin Vääksyssä, matkasin takasin Tampereelle, tein koulujuttuja..
13. Syötkö purkkaa ruoan jälkeen?
- Jos on.
14. Mitä lukee toisessa tekstiviestissäsi?
- "okei beibi! :D"
15. Paljonko sinulle merkitsee, mitä sinusta ajatellaan?
- Mm, no nykyään vähemmän.
16. Kun käyt selällesi lattialle ja katsot vasemmalle, mitä näkyy?
- ovi.
17. Kenen vieressä nukuit viimeksi?
- Tyynyjen. Mutta sitä ennen Tuomaksen.
18. Onko sinulla syömishäiriö?
- Ahmimishäiriö, mut sekinhän on syömishäiriö? :D No ei kai sentäs.
19. Hävettääkö sinua aivastaa ihmisten edessä?
- Ei?
20. Oletko herkkä?
- Asiasta riippuen. Joskus liiankin.
21. Jos ostaisit Suomen, miten sinua tulisi puhutella?
- Neiti Suometar!
22. Miten hiuksesi ovat juuri nyt?
- Aauki, takussa ja märät.
23. Onko sinulla mitään kulkupeliä?
- Pyörrrrrä.
24. Mitä rikoit viimeksi?
- Jaa-a... No puhelimen! :D
25. Jos pitäisit teemabileet, mikä olisi teema?
- Joku tosi söpö.
26. Kumpi on parempi; matka vai määränpää?
- Matka useimmiten.
27. Päivä, jonka haluaisit elää uudelleen?
- Mm, näitä on niin monta! Joku semmonen kun on saanu herätä parhaan ihmisen vierestä aamulla eikä oo ollu kiire mihinkään.
28. Mitä musiikkia kuuntelet nyt?
- En mittää.
29. Tunnetko ketään, joka puhuu huutaen puhelimeen?
- Joo. Kummitätini ainakii.
30. Kenet herättäisit henkiin?
- Isän äidin ja yhden tärkeän opettajan.
31. Miksi nouset aamuisin ylös sängystä?
- No olis se aika hirveetä vaan maata päivät. Nii vissii, olis mun taivas! Mutta joo. Kouluunhan sitä on noustava.
32. Muisteletko mielelläsi menneisyyttä?
- Mm, joskus, mutta kyllä silti nykyisyydessä on parempi elää kui vaa menneitä muistellen.
33. Onko kivaa?
- Ihan suhteellisen! Vielä ku sais yhen lasillisen maitoa nii kaikki olis käytännössä mukavasti. =)
Mondayyyyyy!
Tää päivä on kyllä ollut taas niin maanantai, niin maanantai.. Okei, koulussa oli kyllä mukavaa! Juteltiin vaan eri tuotantoasioista ja ohjelmien/elokuvien tuotantovaiheista. Meillä on superkiva opettaja, josta tykkää kaikki.
Melissan kanssa oli ihana puhua, ja siunailtiin miehiä yhdessä. On kummaa, miten oman pikkuveljen ikäinen tyttö voi tuntua niin samanlaiselta kuitenkaan olematta sitä.
Niin, koulussa ei tosiaan ollut mitään vikaa. Oli kiva nähdä ihmisiä ja ihmetellä asioita.
Koulupäivän jälkeen taas mikään ei ole tuntunut sujuvan. Kaupassa unohdin puolet mitä piti ostaa, _vaikka oli kauppalista_. Tyhmä mikä tyhmä! Ja valitsin sitten hitaimman jonon, joka siinä vaiheessa (nälkäsenä & väsyneenä & vessahädässä) kyrsi aivan hirveästi. Mutta silti kilttinä tyttönä päästin yhden mummelin edelleni kun hän asiaa kysyi. Eihän mulla periaatteessa mikään kiire ollut.
Huomasin kanssa, että pyörän renkaaseen pitäisi pumpata ilmaa. Pääsin kämpille ja yritin epätoivoisesti tuolla pikku pumpulla toteuttaa tätä operaatiota ja huohhoijaa. Oli semmosta äherrystä ja väkerrystä että alko vaan vituttaa enempi. Eikä siihen renkaaseen varmaan edes tullut lisää ilmaa.
Lopulta sain ruokaakin nassuun. Oli nälkä, kova nälkä, ja söin pastaa niin kun en ois ennen moista saanut. Ja tietenkin söin liian paljon ja liian nopeasti -> kieli paloi ja vatsa oli liian täynnä.
Luin hissaa ja piirtelin aikajanojani. Sain jotain aikaankin ennen kuin nukahdin, ja heräsin hetki sitten tokkuraisena. Olin sotkeutunut peittoon ja rutistin tyynyä niin tiukasti vasten että toinen käsi oli puutunut. Ja voin kertoa, käsi puutuneena ja tokkuraisessa olotilassa ei ehkä kannata tulla parvisängystä alas. Ei fiksua.
No, nyt on huono olo nukahtamisesta (siis fyysisesti) ja otin särkylääkkeen. Sekään ei sujunut ongelmitta, sain paketista haavan sormeeni. :D Ehkä tuo mun lastenmehu helpottais nyt oloani.
En uskalla liikkua tästä mihinkään ettei tartte kiroilla enempää. Oon huomannut, että yksin ollessani puhun ihan hirveästi itsekseni. No, onneksi se ei häiritse ketään!
Huomenna ohjelmassa jälleen koulua ja historiaapistoriaa. Olispa jo ensi viikon tiistai, niin kaikki stressaaminen olis jo taakse jäänyttä.
Niiiiiiiiiiin perus-maanantai. On.
Melissan kanssa oli ihana puhua, ja siunailtiin miehiä yhdessä. On kummaa, miten oman pikkuveljen ikäinen tyttö voi tuntua niin samanlaiselta kuitenkaan olematta sitä.
Niin, koulussa ei tosiaan ollut mitään vikaa. Oli kiva nähdä ihmisiä ja ihmetellä asioita.
Koulupäivän jälkeen taas mikään ei ole tuntunut sujuvan. Kaupassa unohdin puolet mitä piti ostaa, _vaikka oli kauppalista_. Tyhmä mikä tyhmä! Ja valitsin sitten hitaimman jonon, joka siinä vaiheessa (nälkäsenä & väsyneenä & vessahädässä) kyrsi aivan hirveästi. Mutta silti kilttinä tyttönä päästin yhden mummelin edelleni kun hän asiaa kysyi. Eihän mulla periaatteessa mikään kiire ollut.
Huomasin kanssa, että pyörän renkaaseen pitäisi pumpata ilmaa. Pääsin kämpille ja yritin epätoivoisesti tuolla pikku pumpulla toteuttaa tätä operaatiota ja huohhoijaa. Oli semmosta äherrystä ja väkerrystä että alko vaan vituttaa enempi. Eikä siihen renkaaseen varmaan edes tullut lisää ilmaa.
Lopulta sain ruokaakin nassuun. Oli nälkä, kova nälkä, ja söin pastaa niin kun en ois ennen moista saanut. Ja tietenkin söin liian paljon ja liian nopeasti -> kieli paloi ja vatsa oli liian täynnä.
Luin hissaa ja piirtelin aikajanojani. Sain jotain aikaankin ennen kuin nukahdin, ja heräsin hetki sitten tokkuraisena. Olin sotkeutunut peittoon ja rutistin tyynyä niin tiukasti vasten että toinen käsi oli puutunut. Ja voin kertoa, käsi puutuneena ja tokkuraisessa olotilassa ei ehkä kannata tulla parvisängystä alas. Ei fiksua.
No, nyt on huono olo nukahtamisesta (siis fyysisesti) ja otin särkylääkkeen. Sekään ei sujunut ongelmitta, sain paketista haavan sormeeni. :D Ehkä tuo mun lastenmehu helpottais nyt oloani.
En uskalla liikkua tästä mihinkään ettei tartte kiroilla enempää. Oon huomannut, että yksin ollessani puhun ihan hirveästi itsekseni. No, onneksi se ei häiritse ketään!
Huomenna ohjelmassa jälleen koulua ja historiaapistoriaa. Olispa jo ensi viikon tiistai, niin kaikki stressaaminen olis jo taakse jäänyttä.
Niiiiiiiiiiin perus-maanantai. On.
sunnuntai 6. syyskuuta 2009
perjantai 7. elokuuta 2009
Multisuperhyperüberjättimäismäisen valtava odotus!
Huomenna muutto. Jaiks.
Ei oo tosin nettiä käytössä sitten hetkeen, joten päivityksiä saa odotella.
Oon aika innoissani. Hih. Pääsen leikkimään vähän kotia.
Ja muutenkin. Kaipaan uusia kuvioita ja nyt niitä on tarjolla kunnolla.
Toivottavasti koulunkäyntikin motivoisi sitten enemmän.
Mutta, innokkaasti kohti uusia haasteita! =)
Ei oo tosin nettiä käytössä sitten hetkeen, joten päivityksiä saa odotella.
Oon aika innoissani. Hih. Pääsen leikkimään vähän kotia.
Ja muutenkin. Kaipaan uusia kuvioita ja nyt niitä on tarjolla kunnolla.
Toivottavasti koulunkäyntikin motivoisi sitten enemmän.
Mutta, innokkaasti kohti uusia haasteita! =)
keskiviikko 5. elokuuta 2009
Olin tänään vähän kaupungilla. Oikeasti vähän! Ostin vaan kaksi vaatetta, t-paidan ja mekon, josta yritin ottaa kuvaa päälläni, mutta kameralle irvistelyksihän se meni.
Et moi. =)
Yritän tässä hirveästi taistella karkinhimoa vastaan. Tahtoisin niin kauheesti mennä käymään Makuunissa ja ostaa vähän irttareita ja vuokrata jonkun leffan. Ei saa! Hyi! No okei, ehkä sen leffan vuokraankin oikeasti.. Ainakin semmonen fiilis olisi.
Meinasin ostaa Täydellisten naisten neljännen kauden mutten sitten raaskinut. Oivoi. Se oli kuitenkin suhteellisen halpa, mutta silti! No, varmaan sen jossain välissä käyn sieltä korjaamassa itselleni.
Tänään on ollut tähän asti ainakin ihan kiva päivä. Ei valittamista.
Et moi. =)
Yritän tässä hirveästi taistella karkinhimoa vastaan. Tahtoisin niin kauheesti mennä käymään Makuunissa ja ostaa vähän irttareita ja vuokrata jonkun leffan. Ei saa! Hyi! No okei, ehkä sen leffan vuokraankin oikeasti.. Ainakin semmonen fiilis olisi.
Meinasin ostaa Täydellisten naisten neljännen kauden mutten sitten raaskinut. Oivoi. Se oli kuitenkin suhteellisen halpa, mutta silti! No, varmaan sen jossain välissä käyn sieltä korjaamassa itselleni.
Tänään on ollut tähän asti ainakin ihan kiva päivä. Ei valittamista.
tiistai 4. elokuuta 2009
You and me are drifting into outer space
Tämä on oikeesti tosi turhauttavaa, että nyt kun mulla on aikaa ja hirveästi kirjoitusfiilistä, niin ei ole oikeastaan mitään mistä kirjoittaa.
Okei, paperipäiväkirja on saanut kyytiä, sinne olen raapustellut innokkaasti, mutta ne on sellaisia asioita, joita en halua julkiseen blogiin kirjoittaa. Vaikka en mikään hirveän sulkeutunut ihminen ole, niin tietyt asiat on sellaisia, mitkä tahdon pitää ihan oman pääni sisällä. Se on hyvä ja huono asia mielestäni.
Huomenna ajattelin vähän shoppailla. Ihan vähän vaan oikeasti, mutta tahdon vähän uusia vaatteita ennen kun koulu alkaa.
Mulla oli tänään aivan Bridget Jones-fiilis. En tiedä miksi rakastan sitä leffaa ja kirjaa niin paljon, mutta niillä on outo vaikutus muhun. Kakkososasta en niin paljoa pidä, mutta on sekin hyvä.
Bridgetissä on jotain hirveän kadehdittavaa. Ja no, hahmon sähläilyt lohduttavat mua paljon. Ja onhan siinä leffassa Colin Firth. ♥
Kuitenkin, käperryin nätisti sohvalle ja katselin elokuvaani hymy huulilla, KUNNES pikkuveljeni saapui kaverilaumansa kanssa. Siinä sitten kilttinä tyttönä lähdin kyselemättä huspois möksöttämään. Onneksi en kauaa jaksanut, ja kohta jo nauroin huoneeni lattialla vanhoille Demi-lehdille.
Miten sainkin näin paljon tekstiä aikaan, vaikkei oikeasti ole tapahtunut mitään?
On höntti olo. Makasin äsken sängyllä niin että veri valui päähän ja kun nousin ylös niin meinasin mennä vähän mukkelismakkelis. Ups.
4 yötä! Hurjaa.
Okei, paperipäiväkirja on saanut kyytiä, sinne olen raapustellut innokkaasti, mutta ne on sellaisia asioita, joita en halua julkiseen blogiin kirjoittaa. Vaikka en mikään hirveän sulkeutunut ihminen ole, niin tietyt asiat on sellaisia, mitkä tahdon pitää ihan oman pääni sisällä. Se on hyvä ja huono asia mielestäni.
Huomenna ajattelin vähän shoppailla. Ihan vähän vaan oikeasti, mutta tahdon vähän uusia vaatteita ennen kun koulu alkaa.
Mulla oli tänään aivan Bridget Jones-fiilis. En tiedä miksi rakastan sitä leffaa ja kirjaa niin paljon, mutta niillä on outo vaikutus muhun. Kakkososasta en niin paljoa pidä, mutta on sekin hyvä.
Bridgetissä on jotain hirveän kadehdittavaa. Ja no, hahmon sähläilyt lohduttavat mua paljon. Ja onhan siinä leffassa Colin Firth. ♥
Kuitenkin, käperryin nätisti sohvalle ja katselin elokuvaani hymy huulilla, KUNNES pikkuveljeni saapui kaverilaumansa kanssa. Siinä sitten kilttinä tyttönä lähdin kyselemättä huspois möksöttämään. Onneksi en kauaa jaksanut, ja kohta jo nauroin huoneeni lattialla vanhoille Demi-lehdille.
Miten sainkin näin paljon tekstiä aikaan, vaikkei oikeasti ole tapahtunut mitään?
On höntti olo. Makasin äsken sängyllä niin että veri valui päähän ja kun nousin ylös niin meinasin mennä vähän mukkelismakkelis. Ups.
4 yötä! Hurjaa.
maanantai 3. elokuuta 2009
Lapsettaa
Tänään oli, ja on edelleen aivan mahdoton lapsetuspäivä. Tämä alkoi jo heti aamulla kun pääsin ylös ja on jatkunut ainakin tähän asti.
Auton ratissa laulu raikasi ja olin vähän turhan ohohups-fiiliksellä liikkeellä. Mua se vaan nauratti, muttei kyytiläisiä niin paljoa.
Oon puhunut itsekseni, laulanut Singstaria yksin, tehnyt kamalan ylimakean jätskiannoksen (jonka söin keittiön lattialla makoillen), pyörinyt(ja putoillut) ja heitellyt kuperkeikkoja vanhempien sängyssä ja nauranut sitten itselleni tikahtuakseni. Olispa meillä vielä trampoliini! Olisin nyt justiin niin siellä pomppimassa jos olisi mahdollista.
Äsken laitoin pyykkejä ja kuuntelin samalla musiikkia. Oli ihan mahdottomat joraukset menossa, ja kesken ylihienon ja upean lauleskeluni tajusin että pikkuveikka ja äiti seisovat oven suussa ja kattelevat vähän ihmeissään.
Nyt tekisi enemmän kuin hirveästi mieli mennä pihalle lennättämään leijaa! Oikeasti, meillä on semmonen hieno leija, mutta eihän tuolla edes perkele tuule. Joku toinen päivä sitten.
Mitäköhän siitä tulee kun yksin asuessa iskee lapsetuspäivä? Jaa-a, en edes välttämättä tahdo tietää.
Löysin yhden mekon kaapista, joka on tämän näköinen:
Tykkään tuosta mekosta ihan älyttömästi, mutten saa pitää sitä kovin usein! Pitää järjestää fiinejä kesäkakkukutsuja tai jotain. No, jos ei muuta niin hengailen tuo päällä itsekseni kotona.
Pölötyttää.
Auton ratissa laulu raikasi ja olin vähän turhan ohohups-fiiliksellä liikkeellä. Mua se vaan nauratti, muttei kyytiläisiä niin paljoa.
Oon puhunut itsekseni, laulanut Singstaria yksin, tehnyt kamalan ylimakean jätskiannoksen (jonka söin keittiön lattialla makoillen), pyörinyt(ja putoillut) ja heitellyt kuperkeikkoja vanhempien sängyssä ja nauranut sitten itselleni tikahtuakseni. Olispa meillä vielä trampoliini! Olisin nyt justiin niin siellä pomppimassa jos olisi mahdollista.
Äsken laitoin pyykkejä ja kuuntelin samalla musiikkia. Oli ihan mahdottomat joraukset menossa, ja kesken ylihienon ja upean lauleskeluni tajusin että pikkuveikka ja äiti seisovat oven suussa ja kattelevat vähän ihmeissään.
Nyt tekisi enemmän kuin hirveästi mieli mennä pihalle lennättämään leijaa! Oikeasti, meillä on semmonen hieno leija, mutta eihän tuolla edes perkele tuule. Joku toinen päivä sitten.
Mitäköhän siitä tulee kun yksin asuessa iskee lapsetuspäivä? Jaa-a, en edes välttämättä tahdo tietää.
Löysin yhden mekon kaapista, joka on tämän näköinen:
Tykkään tuosta mekosta ihan älyttömästi, mutten saa pitää sitä kovin usein! Pitää järjestää fiinejä kesäkakkukutsuja tai jotain. No, jos ei muuta niin hengailen tuo päällä itsekseni kotona.
Pölötyttää.
sunnuntai 2. elokuuta 2009
Koska mulla on justiin sopivan aggressiivinen mielentila täyttääkseni tämmösen gallupin!
Tämä on Vitutus-gallup. Jokaisessa asiassa vituttaa joku. Edes jokin pieni asia. Päästä pessimistisyytesi valloilleen ja ala raivota! Jokaiseen on VITTU PAKKO vastata!
MIKÄ SINUA VITUTTAA...
TALVESSA
- Kylmä. Märkä. Lumi kengissä. Märät sukat. Liiat vaatekerrokset ja tulee kuuma. Ja se että kaikki hauska ulkoilutoiminta talvella on tarkoitettu pienille ihmisille, siis lapsille!
KEVÄÄSSÄ
- Kaikki se roskapaska mikä paljastuu lumen sulaessa. Joo! Nyt keksin! Se kun jalkakäytäviä ei oo vielä putsattu hiekoitushiekasta ja pyöräily on kettumaista.
KESÄSSÄ
- Jos ei saa aikaan mitään. Ja se jos pitäisi olla liikaapaljon ohjelmaa.
SYKSYSSÄ
- Pimeä ! Ja märät sateet. Oikeesti syyssateet tuntuu paljon märemmiltä kun vaikka kevätsade.
KOULUSSA/TÖISSÄ
- ......En ny tiiä vielä mikä vituttaa uudessa koulussa. Se, että sinne on helvetinmoinen ylämäki polkea?
CD-LEVYISSÄ
- Ne vie tilaa.
LEMMIKISSÄSI
- No ku ei vittu oo!
POLKUPYÖRISSÄ
- Pitäis muka tehdäkin jotain sen eteen että se liikkuis.
HAMEISSA
- Vahingolliset vilauttelut. Epäluontevat asennot.
HOUSUISSA
- Itse onnistun aina löytämään vaan tylsiä housuja.
TENNAREISSA
- Huonot jalalle, kastuu helposti. Ja ne on kaikilla.
VANHUKSISSA
- minäensinminäensin-asenne.
PIKKULAPSISSA
- Itkupotkuraivarit joilla yritetään saada vanhemmat luovuttamaan tai jolla kiedotaan aikuiset pikkusormen ympärille. Ja se että mankumalla voi muka saada tahtonsa läpi.
SAIRAALOISSA
- Jotenkin.. En mä tiedä, en täysin luota koko systeemiin.
LAPSUUDESSASI
- Ööm. Että mun annettiin läskistyä.
SYNTYMÄPÄIVÄSSÄSI
- Joo! Tää on hyvä.. :D No tietenkin mulla on jäänyt lapsuudesta traumat, kun mun synttärit osuu melkein aina juhannusviikolle. Ja pienenä tietenkin kaikki kokoontui omien perheidensä luokse eikä ollut mahdollisuutta tulla lasten kakkukesteille. Perkele.
RADIOSSA
- Paskat juontajat melkein aina melkein kaikilla kanavilla. Paskat mainokset.
TELEVISIOSSA
- Taikalaatikko. Pahuuden keksintö.
HUONEESSASI
- Ööm. Huoneen malli.
MIEHISSÄ
- Semmoset ihme peräkammarinpoikatavat, ja joskus ylimenevä sikailu. Itsehän en moista harrasta...
NAISISSA
- Ulkonäkökeskeisyys.
Vituttaako sinua usein?
- Riippuu vähän. Joskus ei vituta mikään, joskus taas kaikki. Vähän niin kuin nyt, koska nyt vituttaa jo sekin että peitto on väärin päin.
Vituttiko sinua tätä kyselyä tehdessä?
- Jep.
Vituttaako sinua tällä hetkellä, kun olet tehnyt tämän kyselyn?
- Pikkasen, sillain semisti.
MIKÄ SINUA VITUTTAA...
TALVESSA
- Kylmä. Märkä. Lumi kengissä. Märät sukat. Liiat vaatekerrokset ja tulee kuuma. Ja se että kaikki hauska ulkoilutoiminta talvella on tarkoitettu pienille ihmisille, siis lapsille!
KEVÄÄSSÄ
- Kaikki se roskapaska mikä paljastuu lumen sulaessa. Joo! Nyt keksin! Se kun jalkakäytäviä ei oo vielä putsattu hiekoitushiekasta ja pyöräily on kettumaista.
KESÄSSÄ
- Jos ei saa aikaan mitään. Ja se jos pitäisi olla liikaapaljon ohjelmaa.
SYKSYSSÄ
- Pimeä ! Ja märät sateet. Oikeesti syyssateet tuntuu paljon märemmiltä kun vaikka kevätsade.
KOULUSSA/TÖISSÄ
- ......En ny tiiä vielä mikä vituttaa uudessa koulussa. Se, että sinne on helvetinmoinen ylämäki polkea?
CD-LEVYISSÄ
- Ne vie tilaa.
LEMMIKISSÄSI
- No ku ei vittu oo!
POLKUPYÖRISSÄ
- Pitäis muka tehdäkin jotain sen eteen että se liikkuis.
HAMEISSA
- Vahingolliset vilauttelut. Epäluontevat asennot.
HOUSUISSA
- Itse onnistun aina löytämään vaan tylsiä housuja.
TENNAREISSA
- Huonot jalalle, kastuu helposti. Ja ne on kaikilla.
VANHUKSISSA
- minäensinminäensin-asenne.
PIKKULAPSISSA
- Itkupotkuraivarit joilla yritetään saada vanhemmat luovuttamaan tai jolla kiedotaan aikuiset pikkusormen ympärille. Ja se että mankumalla voi muka saada tahtonsa läpi.
SAIRAALOISSA
- Jotenkin.. En mä tiedä, en täysin luota koko systeemiin.
LAPSUUDESSASI
- Ööm. Että mun annettiin läskistyä.
SYNTYMÄPÄIVÄSSÄSI
- Joo! Tää on hyvä.. :D No tietenkin mulla on jäänyt lapsuudesta traumat, kun mun synttärit osuu melkein aina juhannusviikolle. Ja pienenä tietenkin kaikki kokoontui omien perheidensä luokse eikä ollut mahdollisuutta tulla lasten kakkukesteille. Perkele.
RADIOSSA
- Paskat juontajat melkein aina melkein kaikilla kanavilla. Paskat mainokset.
TELEVISIOSSA
- Taikalaatikko. Pahuuden keksintö.
HUONEESSASI
- Ööm. Huoneen malli.
MIEHISSÄ
- Semmoset ihme peräkammarinpoikatavat, ja joskus ylimenevä sikailu. Itsehän en moista harrasta...
NAISISSA
- Ulkonäkökeskeisyys.
Vituttaako sinua usein?
- Riippuu vähän. Joskus ei vituta mikään, joskus taas kaikki. Vähän niin kuin nyt, koska nyt vituttaa jo sekin että peitto on väärin päin.
Vituttiko sinua tätä kyselyä tehdessä?
- Jep.
Vituttaako sinua tällä hetkellä, kun olet tehnyt tämän kyselyn?
- Pikkasen, sillain semisti.
AaAaAaAaAaAa
Ottaa nyt justiin niin paljon päähän. Ei väsytä, vaikka kyllä saisi! Aamulla herätys ennen kahdeksaa ja ai että, mitä kivaa onkaan tiedossa..
Menin jo kymmeneltä petiin, ja yritin nukkua, mutta Nukkumatti käveli meidän talon ohi ilmeisesti iloisen kettumaisesti vilkutellen. Joten tässä ollaan.
Viikonloppu oli... Mm, mielenkiintoinen. Opin itsestäni uusia asioita ja sellaista. Noin yleisesti ottaen oli kuitenkin ihan mukavaa. Tai siis, vaikka olenkin vaikea ja vittumainen ihminen, niin silti (melkein) osasin pitää hauskaa.
Ensi viikolla muutto. Hui kaamea.
Menin jo kymmeneltä petiin, ja yritin nukkua, mutta Nukkumatti käveli meidän talon ohi ilmeisesti iloisen kettumaisesti vilkutellen. Joten tässä ollaan.
Viikonloppu oli... Mm, mielenkiintoinen. Opin itsestäni uusia asioita ja sellaista. Noin yleisesti ottaen oli kuitenkin ihan mukavaa. Tai siis, vaikka olenkin vaikea ja vittumainen ihminen, niin silti (melkein) osasin pitää hauskaa.
Ensi viikolla muutto. Hui kaamea.
sunnuntai 26. heinäkuuta 2009
lauantai 25. heinäkuuta 2009
Välillä sitä tuntee itsensä niin hylätyksi. Pikkusen menon peruuntumisen takia. Tämä on juuri tätä miten minä ajattelen; vaikka olisi joku täysin järkevä syy, niin en voi olla miettimättä että henkilö ei halunnut tavata minua. Mikä on vikana? Olen varmaankin tylsä, ärsyttävä, liian nössö tai jotain.
Nämä ovat näitä asioita, mitkä välillä syövät minua sisältä päin ihan hirveästi. Silti samalla tiedän miten lapsellista se on, ja siksi en tahdo puhua asiasta ääneen. Parempi itkeä vähän yksinään ja jättää ajatukset sitten taka-alalle. Kyllä ne ajan myötä sieltä katoaa.
Vihaan tätä tapaani. Pitäisi vaan oppia ajattelemaan niin kuin aikuiset. Tämä on toisaalta tosi itsekeskeistäkin ajattelua. Aina syy on minussa, minä oon luotaantyöntävä, minä teen jotain väärin, minäminäminäminä.
Vaikka oikeasti olen onnellinen niin osaan peittää sen aika mestarillisesti joillain pikkuongelmilla.
No, jospa jälleen kerran uni auttaisi. Se on ainakin aina kaveri.
Nämä ovat näitä asioita, mitkä välillä syövät minua sisältä päin ihan hirveästi. Silti samalla tiedän miten lapsellista se on, ja siksi en tahdo puhua asiasta ääneen. Parempi itkeä vähän yksinään ja jättää ajatukset sitten taka-alalle. Kyllä ne ajan myötä sieltä katoaa.
Vihaan tätä tapaani. Pitäisi vaan oppia ajattelemaan niin kuin aikuiset. Tämä on toisaalta tosi itsekeskeistäkin ajattelua. Aina syy on minussa, minä oon luotaantyöntävä, minä teen jotain väärin, minäminäminäminä.
Vaikka oikeasti olen onnellinen niin osaan peittää sen aika mestarillisesti joillain pikkuongelmilla.
No, jospa jälleen kerran uni auttaisi. Se on ainakin aina kaveri.
maanantai 20. heinäkuuta 2009
Oho, hupsis!
Vaikka olen yleensä huonoin kaikessa, niin yhdessä asiassa olen kyllä ihan kärkipäässä; sähläyksessä.
Jos miettii pelkästään tätä päivää, niin löytyy yksi jos toinenkin asia, mitä olen onnistunut jotenkin säätämään hassusti. Alkaen ihan aamusta.
Esimerkiksi jo sängystä nousemisesta saan taidetta. Yleensähän se ei tuota ihmisille minkäänlaisia ongelmia. Kun meikäläinen alkaa ajattelemaan ylösnousua ja toteuttamaan hommaa, siinä ei ole mitään järkeä. Jos pääsenkin istuma-asentoon, niin onnistun potkasemaan jalkani tuoliin tai viimeistään oveen. Usein olen täysin sotkeutunut peittoon, ja sen kynsistä selviämiseen menää aikaa hetki jos toinenkin. Onneksi tällaiset tapaukset tapahtuu yleensä suljettujen ovien takana. :D
Olen mestari kävelemään ovia päin, lyömään käteni tai jalkani milloin minnekin, tekemään haavoja sormiini ja niin edelleen. En osaa syödä nätisti, ellen syö tosi hitaasti. Maidot on ollut useammin kuin kerran sylissä, pöytäliinan voisi useimmiten vaihtaa ruokaluni jälkeen, ja valkoiset vaatteet päälläni ovat kuin kerjäämistä siitä että hei, et viittis sotkee vähän.
Kun pesen hampaitani, en voi tehdä sitä missään hyvissä vaatteissa. Sotken ne kuitenkin. Hammastahnaa löytyy aina, ihan aina muualtakin kuin suusta, jos ei leualta tai muualta naamasta niin sitten viimeistään paidalta.
Vaatteet osaan laittaa aina jotenkin hassusti päälle. Hiukset eivät pysy ojennuksessa tai nätisti kovinkaan kauaa.
Lisäksi taidan olla vähän vajokki, naureskelen paljon itsekseni ja en välttämättä tajua kaikkia juttua ensi selittämällä..
Mutta, tärkeintä on, ettei ota itseään liian vakavasti! Minä olen ainakin oikein tyytyväinen ollessani tällainen sählä. Se tekee minusta juuri minunlaiseni, ainutlaatuisen.
Ja eipähän kanssaeläjilläkään ole ikinä tylsää. Anni heilauttaa vaan vähän kättään ja heti on joku paikka joko kipeä tai sitten jotain lentää niin että viiuh vain!
Ja silti voin olla ihan ylpeä itsestäni. Ihan vain sen takia että olen vaan minä. :)
Jos miettii pelkästään tätä päivää, niin löytyy yksi jos toinenkin asia, mitä olen onnistunut jotenkin säätämään hassusti. Alkaen ihan aamusta.
Esimerkiksi jo sängystä nousemisesta saan taidetta. Yleensähän se ei tuota ihmisille minkäänlaisia ongelmia. Kun meikäläinen alkaa ajattelemaan ylösnousua ja toteuttamaan hommaa, siinä ei ole mitään järkeä. Jos pääsenkin istuma-asentoon, niin onnistun potkasemaan jalkani tuoliin tai viimeistään oveen. Usein olen täysin sotkeutunut peittoon, ja sen kynsistä selviämiseen menää aikaa hetki jos toinenkin. Onneksi tällaiset tapaukset tapahtuu yleensä suljettujen ovien takana. :D
Olen mestari kävelemään ovia päin, lyömään käteni tai jalkani milloin minnekin, tekemään haavoja sormiini ja niin edelleen. En osaa syödä nätisti, ellen syö tosi hitaasti. Maidot on ollut useammin kuin kerran sylissä, pöytäliinan voisi useimmiten vaihtaa ruokaluni jälkeen, ja valkoiset vaatteet päälläni ovat kuin kerjäämistä siitä että hei, et viittis sotkee vähän.
Kun pesen hampaitani, en voi tehdä sitä missään hyvissä vaatteissa. Sotken ne kuitenkin. Hammastahnaa löytyy aina, ihan aina muualtakin kuin suusta, jos ei leualta tai muualta naamasta niin sitten viimeistään paidalta.
Vaatteet osaan laittaa aina jotenkin hassusti päälle. Hiukset eivät pysy ojennuksessa tai nätisti kovinkaan kauaa.
Lisäksi taidan olla vähän vajokki, naureskelen paljon itsekseni ja en välttämättä tajua kaikkia juttua ensi selittämällä..
Mutta, tärkeintä on, ettei ota itseään liian vakavasti! Minä olen ainakin oikein tyytyväinen ollessani tällainen sählä. Se tekee minusta juuri minunlaiseni, ainutlaatuisen.
Ja eipähän kanssaeläjilläkään ole ikinä tylsää. Anni heilauttaa vaan vähän kättään ja heti on joku paikka joko kipeä tai sitten jotain lentää niin että viiuh vain!
Ja silti voin olla ihan ylpeä itsestäni. Ihan vain sen takia että olen vaan minä. :)
sunnuntai 19. heinäkuuta 2009
Ajatuksia
On jotenkin niin irtonainen - vaikkakin hyvä - fiilis, etten saa itsestäni irti mitään kovin fiksua tekstiä, joten kerronpahan vaan asioita, mitä ensimmäisenä tulee mieleen.
- Sain tänään mansikkamaitoa! Oli niin namnam, että ei tosikaan. Se on yksi lapsuuden mauista, mihin en vaan kyllästy. Vähän sama juttu kuin joku mansikkapirtelö tai lettu.
- Kävin katsomassa Harry Potter ja Puoliverisen prinssin. Oli ihan kohtuulinen, vähän turhan pitkä ehkä. Tai liikaa tyhjäkäyntiä, osan olisi voinut korvata jollain tarinan kannalta oleellisemmalla materiaalilla.
- Huomenna vien taas puhelimen huoltoon. Pirulainen saisi kyllä jo luvan alkaa toimia!
- En vieläkään tiedä mikä päivä muutan oikeasti. Enkä ole sisäistänyt koko ajatusta koulun vaihtamisesta täysin. Tästä saattaa tulla jännittävää...
- Olen oikeasti onnellinen. Ja tästä kaikki kiitos kuuluu eräälle tietylle ihmiselle, joka saa mut hymyilemään ja kaipaamaan läheisyyttään enemmän kuin mitään muuta. En voisi parempaa toivoa, ja onneksi minulla on tuo ilostutus elämässäni.
- Olin eilen melkein-yöuinnilla! Okei, oli se yöuinti.. Minulle ainakin!
- Haluaisin lisää elokuvia. Tämä ei selittelyjä kaipaa.
- Ei ehkä ole järkevää kävellä kahta kilometriä asfaltilla paljain varpain. Ehkä.
Eli minulla on kokonaisuudessaan kaikki hyvin. Loistavasti.
- Sain tänään mansikkamaitoa! Oli niin namnam, että ei tosikaan. Se on yksi lapsuuden mauista, mihin en vaan kyllästy. Vähän sama juttu kuin joku mansikkapirtelö tai lettu.
- Kävin katsomassa Harry Potter ja Puoliverisen prinssin. Oli ihan kohtuulinen, vähän turhan pitkä ehkä. Tai liikaa tyhjäkäyntiä, osan olisi voinut korvata jollain tarinan kannalta oleellisemmalla materiaalilla.
- Huomenna vien taas puhelimen huoltoon. Pirulainen saisi kyllä jo luvan alkaa toimia!
- En vieläkään tiedä mikä päivä muutan oikeasti. Enkä ole sisäistänyt koko ajatusta koulun vaihtamisesta täysin. Tästä saattaa tulla jännittävää...
- Olen oikeasti onnellinen. Ja tästä kaikki kiitos kuuluu eräälle tietylle ihmiselle, joka saa mut hymyilemään ja kaipaamaan läheisyyttään enemmän kuin mitään muuta. En voisi parempaa toivoa, ja onneksi minulla on tuo ilostutus elämässäni.
- Olin eilen melkein-yöuinnilla! Okei, oli se yöuinti.. Minulle ainakin!
- Haluaisin lisää elokuvia. Tämä ei selittelyjä kaipaa.
- Ei ehkä ole järkevää kävellä kahta kilometriä asfaltilla paljain varpain. Ehkä.
Eli minulla on kokonaisuudessaan kaikki hyvin. Loistavasti.
keskiviikko 15. heinäkuuta 2009
Pakota minut muistamaan kuinka helppoa on laulaa
Oltiin seikkailemassa Tallinnassa perheen kanssa. Oli ihan mukava reissu, vaikka ajatukset olivat jatkuvasti jossain muualla, syliin pääsemisen tarpeessa ja viereen nukahtamisen ikävässä. Onneksi kuitenkin tietää ikävöidessään, että voi olla onnellinen, onnellisin, kun on joku jota kaivata.
Mutta siis, reissu oli mukava. Sain uuden neuleen, ja etsin itselleni kenkiä, mutten löytänyt. Kaipaisin uusia kenkiä kipeästi, nuo nykyiset pysyvät kasassa jeesusteipin avulla. Ihan hyvin siis!
Nautin vanhan kaupungin tunnelmasta, ja olisin voinut istua vaikka kuinka kauan maisemia katsellen. Pikku putiikit ja kapeat tiet on niin söpöjä!
Huomenna pääsen poimimaan mansikoita. Oon oikeasti innoissani! Se on ihan kivaa hommaa silloin tällöin.
Mutta siis, reissu oli mukava. Sain uuden neuleen, ja etsin itselleni kenkiä, mutten löytänyt. Kaipaisin uusia kenkiä kipeästi, nuo nykyiset pysyvät kasassa jeesusteipin avulla. Ihan hyvin siis!
Nautin vanhan kaupungin tunnelmasta, ja olisin voinut istua vaikka kuinka kauan maisemia katsellen. Pikku putiikit ja kapeat tiet on niin söpöjä!
Huomenna pääsen poimimaan mansikoita. Oon oikeasti innoissani! Se on ihan kivaa hommaa silloin tällöin.
lauantai 11. heinäkuuta 2009
!!!
Tein sitten kaiken sen, mistä yritin päästä eroon. Siis mistä kerroin edellisessä entryssä. Luovuttajaluonne nosti päätään.
Oltiin kauppareissulla isän ja veljen kanssa, ja minä ajoin. Mokailin mielestäni ihan liikaa, ja sanoin isälle kaupassa, että en aio ajaa kotiin, vaan hän saa hoitaa sen. Isä ei suostunut, ja alkoi neuvomaan (ihan oikein tosin, ja hyvinkin!) ja minä möksähdin, vaikkei se periaatteessa isästä johtunutkaan. Lähinnä siitä, että kun päätin, että oon huono, en osaa ajaa, niin sitten minusta tosiaan tuntui että olen maailman huonoin kuski.
Nyt siis mökötän enkä aio lähteä vähään aikaan ajamaan yhtään mihinkään.
Niin mikä oli? Aivan. Luovuttajaluonne.
Oltiin kauppareissulla isän ja veljen kanssa, ja minä ajoin. Mokailin mielestäni ihan liikaa, ja sanoin isälle kaupassa, että en aio ajaa kotiin, vaan hän saa hoitaa sen. Isä ei suostunut, ja alkoi neuvomaan (ihan oikein tosin, ja hyvinkin!) ja minä möksähdin, vaikkei se periaatteessa isästä johtunutkaan. Lähinnä siitä, että kun päätin, että oon huono, en osaa ajaa, niin sitten minusta tosiaan tuntui että olen maailman huonoin kuski.
Nyt siis mökötän enkä aio lähteä vähään aikaan ajamaan yhtään mihinkään.
Niin mikä oli? Aivan. Luovuttajaluonne.
perjantai 10. heinäkuuta 2009
Surumetsien talvimorsian
Nyt on omaan kotikoloon avaimetkin. Aika pelottavaa. Saa nähdä, miten selviän itsekseni. Veikkaan, että tulen viettämään muutamia unettomia öitä asian tiimoilta. Viimeistään siellä asunnossa pyöriessäni. No, pitää yrittää sopeutua. Ja aion onnistua.
Yleensä minulta puuttuu täysin yrittämisen into. Olen luovuttajaluonne, se tiedetään. Niinhän tässä on moneen kertaan todisteltu. En kai minä opiskelupaikkaakaan vaihtaisi, ellen olisi pelkkä luuseri, joka ei ole tarpeeksi fiksu lukioon? No niinpä.
Useimmiten en uskalla tai halua edes yrittää. Ajattelen heti, että epäonnistun kuitenkin. Turha edes aloittaa. Olen surkea jo muutenkin. Pelkään epäonnistumista niin paljon, että siitä on kasvanut itselleni jonkinmoinen suuri mörkö.
Vaikka eihän yrittämistä saisi pelätä. Eikä aina saisi luovuttaa. Olen niin mestari luovuttamaan, oli kyse sitten mistä vaan. En viitsi urheilla, ja jos urheilen, en edes yritä parastani. Olenhan muutenkin jo huonoin ja heikoin.
En halua kuulla kritiikkiä tekemisistäni, enkä kehujakaan, koska kehut tuntuvat siltä että kerjäisin niitä. Ja kritiikin yleensä tiedän itsekin.
Haluaisin niin muuttua tämän asian suhteen. Olen marttyyri, kun pidän itseäni aina huonoimpana, tiedän sen. Mutta kun se on niin helppoa! On liian helppoa jättää yrittämättä, tai jos yrittää, niin luovuttaa heti.
Ajattelin miettiä muutaman asian, mitä aion edes YRITTÄÄ. Kuten painonpudotus tai kuukauden karkkilakko. Joku ihan helppo juttu. Päivittäinen kävelylenkki. Jotenkin vähän motivoida itseäni. Minulle kun tuntuu olevan niin ylitsepääsemätöntä olla aina viimeinen. Niin jospa joskus olisi edes toisiksi viimeinen!
Yleensä minulta puuttuu täysin yrittämisen into. Olen luovuttajaluonne, se tiedetään. Niinhän tässä on moneen kertaan todisteltu. En kai minä opiskelupaikkaakaan vaihtaisi, ellen olisi pelkkä luuseri, joka ei ole tarpeeksi fiksu lukioon? No niinpä.
Useimmiten en uskalla tai halua edes yrittää. Ajattelen heti, että epäonnistun kuitenkin. Turha edes aloittaa. Olen surkea jo muutenkin. Pelkään epäonnistumista niin paljon, että siitä on kasvanut itselleni jonkinmoinen suuri mörkö.
Vaikka eihän yrittämistä saisi pelätä. Eikä aina saisi luovuttaa. Olen niin mestari luovuttamaan, oli kyse sitten mistä vaan. En viitsi urheilla, ja jos urheilen, en edes yritä parastani. Olenhan muutenkin jo huonoin ja heikoin.
En halua kuulla kritiikkiä tekemisistäni, enkä kehujakaan, koska kehut tuntuvat siltä että kerjäisin niitä. Ja kritiikin yleensä tiedän itsekin.
Haluaisin niin muuttua tämän asian suhteen. Olen marttyyri, kun pidän itseäni aina huonoimpana, tiedän sen. Mutta kun se on niin helppoa! On liian helppoa jättää yrittämättä, tai jos yrittää, niin luovuttaa heti.
Ajattelin miettiä muutaman asian, mitä aion edes YRITTÄÄ. Kuten painonpudotus tai kuukauden karkkilakko. Joku ihan helppo juttu. Päivittäinen kävelylenkki. Jotenkin vähän motivoida itseäni. Minulle kun tuntuu olevan niin ylitsepääsemätöntä olla aina viimeinen. Niin jospa joskus olisi edes toisiksi viimeinen!
sunnuntai 5. heinäkuuta 2009
Ei mulla muuta
Kuin että vaiks oon ihan väsy niin silti olo enemmänki ihan pus.
Joo. Nyt leikkimään pirteää naapurin pojan rippijuhliin, joissa pitäisi olla kahden minuutin päästä.
Eikä ole hajuakaan mitä pistän päälle.
Joo. Nyt leikkimään pirteää naapurin pojan rippijuhliin, joissa pitäisi olla kahden minuutin päästä.
Eikä ole hajuakaan mitä pistän päälle.
tiistai 30. kesäkuuta 2009
Mamma mia
1. VALKKAA ARPI JA KERRO, MITEN SAIT SEN
- Eipä mulla liiemmin noita arpia ole. Kädessä joku pikkunen.
2. MITÄ HUONEESI SEINILLÄ ON? MITÄ JULISTEITA, JOS ON?
- No mm.. Tauluja, kello ja lamppu. Ja ovessa on sitten enemmänkin julisteita.
3. MILLAINEN PUHELIN SINULLA ON?
- Ruma.
4. MILLAISTA MUSIIKKIA KUUNTELET?
- Hyvää, tietenki.
5. TAUSTAKUVASI?
- Elizabethtown-leffasta yksi ihana kohta.
6. MITÄ JUURI NYT HALUAT ENEMMÄN KUIN MITÄÄN MUUTA?
- Mm. Hali ja sit syliin vois olla kiva.
7. USKOTKO HOMOAVIOLIITTOON?
- Öm. Hirveän vaikea sanoa. Ei kai sellaiseen voi uskoa? Kun ei ihan heteroavioliittoihinkaan ole aina uskominen..
8. MIHIN AIKAAN OLET SYNTYNYT?
- Ennen puoli viittä.
9. OVATKO VANHEMPASI EDELLEEN YHDESSÄ?
- Joo.
10. MITÄ KUUNTELET?
- Muse - Hysteria
11. PELKÄÄTKÖ PIMEÄÄ?
- Riippuu pimeästä.
12. MISTÄ HIUSTEN JA SILMIEN VÄRISTÄ TYKKÄÄT VASTAKKAISELLA SUKUPUOLELLA?
- Ei niin väliä.
13. TYKKÄÄTKÖ SÄRKYLÄÄKKEISTÄ?
- Öh. Ei niistä nyt silleen tykätä.
14. KAHVI VAI ENERGIAJUOMAT?
- Ei kumpikaan.
15. SUOSIKKISI PITSATÄYTTEISTÄ?
- Mm.. Oisko vaiks mm.. aurajuusto.
16. JOS SAISIT NYT SYÖDÄ MITÄ VAAN, MITÄ TAHTOISIT?
- Hirveen vaikee. Varmaan mansikoita ja kermavaahtoa.
17. PUHUTKO KIELIÄ?
- Aina.
18. MITÄ SAIT VIIMEKSI LAHJAKSI?
- Ööh. Taisi olla tommonen Iittalan joku tuikkusysteemi.
19.TYKKÄÄTKÖ JOSTAKUSTA?
- Taidanpa tykätä.
20. SUOSIKKIYSTÄVÄSI?
- Ei sellasia.
21. UNELMA-AUTOSI?
- Semmonen missä on neljä rengasta ja joka kulkee eteenpäin vapaaehtoisesti.
22. USKOTKO KUOLEMANJÄLKEISEEN ELÄMÄÄN?
- En tiedä.
23. MITÄ AJATTELET AVIOLIITOSTA?
- Hmm.. No riippuu pitäisikö ajatella muiden avioliittoja vai ehkä mahdollista omaani jossain tulevaisuudessa. :D
24. RAKASTUISITKO IHMISEEN, VAIKKA TIETÄISIT HÄNEN LÄHTEVÄN?
- No ei kai se mahdotonta olisi.
25. PARAS TAPA KERTOA TOISELLE, MITÄ HÄN MERKITSEE?
- Sillain ettei sano pöö.
26. VALITSE NUMERO VÄLILTÄ 1-100
- 22
27. BLONDI VAI BRUNETTE?
- En tiedä.
28. KEHEN PIDÄT ENITEN YHTEYTTÄ PUHELIMELLA?
- Muahhahah. No kukakohan olis..
29. MIKÄ ÄRSYTTÄÄ ENITEN?
- Se kun mulle ei puhuta asioista tässä perheessä.
30. HEIKKOUTESI?
- Hyvä ruoka ja laiskottelu. Heikko itsekuri.
31. VIIMEKSI ANTAMASI LAHJA?
- Mm.. Varmaan Petran lahja.
32. SUOSIKKIJUHLAPÄIVÄ?
- Joulu on kiva.
33. MITÄ TEIT ENNEN TÄTÄ?
- Tein palapeliä
34. MINKÄ KAUNEUSLEIKKAUKSEN TEETTÄISIT?
- No hmm.. Jonkun ihonkorjausleikkauksen? Tai rasvaimun!
35. MITÄ SINUSSA KEHUTAAN?
- Öh.
36. MITÄ TEKISIT, JOS ALKOHOLISTA TULISI LAITONTA?
- Sanoisin että "jaa".
37. MITÄ HALUAT SYNTTÄRILAHJAKSI?
- No tässä on vuosi aikaa sitäkin miettiä!
38. ONKO SINUT NIMETTY JONKUN MUKAAN?
- Ei kai?
39. DO YOU WISH ON STARS?
- Pyh.
40. MILLAISET ALUSVAATTEET SINULLA ON?
- En jaksa tarkistaa.
41. TYKKÄÄTKÖ KÄSIALASTASI?
- En.
42. SUOSIKKIVIHANNES?
- Kurrrrkku tai papriikka.
43. PAHOJA TAPOJA?
- Syöminen, eli mässäily ja mm.. Koneella istuminen.
44. NOLOIN CD-LEVYSI?
- Joku Disco varmaan. Mut oli kyllä joskus 7 vuotta sit kova sana!
45. JOS OLISIT JOKU MUU, OLISITKO ITSESI YSTÄVÄ?
- En usko. Erakon ystävä on hankala olla. :D
46. OLETKO KOSKAAN PALJASTANUT SALAISUUTTA, VAIKKA VANNOIT, ETTET KERRO KENELLEKÄÄN?
- No mm.. No joo.
47. ONKO ULKONÄÖLLÄ VÄLIÄ?
- Riippuu mistä puhutaan.
48. MITEN PURAT KIUKKUA?
- Möksään. :3
49. MISSÄ ON TOINEN KOTISI?
- No ensi syksystä alkaen ainakin Tampereella.
50. LUOTATKO MUIHIN HELPOSTI?
- Riippuu.
51. SUOSIKKILELUSI LAPSENA?
- Semmonen Polly Pocket-juttu. Oli ihan tajuttoman hieno!
52. PELKÄÄTKÖ KASVAMISTA?
- En?
53. HARRASTATKO SARKASMIA?
- Välillä.
54. OLETKO USKONNOLLINEN?
- En hirveän.
55. TULETKO TOIMEEN VANHEMPIESI KANSSA?
- No juu.
56. AVAATKO KENGÄNNAUHAT ENNEN KENKIEN RIISUMISTA?
- Riippuu kengistä.
57. MITÄ LÄIKYTIT VIIMEKSI?
- Maitoa.
58. ONKO SINULLA LEMMIKKEJÄ?
- Ei.
59. MITÄ KARVAISTA KOSKETIT VIIMEKSI?
- Ööm. Ei voi muistaa!
60. MITKÄ OVAT LEMPIVÄREJÄSI?
- Noo sininen, punainen, lila, ruskea ja kaikki.
61. VIIMEKSI LUKEMASI KIRJA?
- Dexterin pimeät unet.
62. TAHDOTKO KAIKKIEN VASTAAVAN NÄIHIN KYSYMYKSIIN?
- Miksi haluaisin?
63. UNELMALOMASI?
- Semmonen missä sais rentoutua oikeasti, olis uima-allas, hyvää ruokaa ja ihania maisemia.
64. MITÄ SÖIT/JOIT VIIMEKSI?
- Perunaa.
65. KENELLE PUHUIT VIIMEKSI PUHELIMESSA?
- Äidille.
66. MINKÄ HUOMAAT EKANA VASTAKKAISESSA SUKUPUOLESSA?
- No yleisen olemuksen.
67. USKOTKO RAKKAUTEEN ENSISILMÄYKSELLÄ?
- En.
68. LEMPIJUOMASI?
- Kylmä kaakao. :3
69. SUOSIKKIURHEILULAJI?
- Koripallo tai uinti.
70. HIUSTENVÄRISI?
- Joku plönti.
71. SILMIENVÄRISI?
- En itse asiassa tiiä!
72. PITKÄ VAI LYHYT?
- Sopiva.
73. SISARUKSET?
- Pikkuveikka.
74. SUOSIKKIKUUKAUSI?
- Kesä- tai heinäkuu.
75. TYKKÄÄTKÖ SUSHISTA?
- En oo maistanut.
76. MITÄ KATSOIT VIIMEKSI?
- Öh.
77. SUOSIKKIPÄIVÄSI VUODESSA?
- Vaikea sanoa. Vaihtelee vuosittain.
78. OLETKO LIIAN UJO PYYTÄMÄÄN KETÄÄN ULOS?
- Olen.
79. KESÄ VAI TALVI?
- Kesä.
80. SUHTEET VAI YHDEN ILLAN JUTUT?
- Suhteet.
81. ONKO JOKU RAKASTUNUT SINUUN?
- Joo. Tarhasta neljävee poika, se kuulemma aikoo muuttaa "Mun kotiin."
- Eipä mulla liiemmin noita arpia ole. Kädessä joku pikkunen.
2. MITÄ HUONEESI SEINILLÄ ON? MITÄ JULISTEITA, JOS ON?
- No mm.. Tauluja, kello ja lamppu. Ja ovessa on sitten enemmänkin julisteita.
3. MILLAINEN PUHELIN SINULLA ON?
- Ruma.
4. MILLAISTA MUSIIKKIA KUUNTELET?
- Hyvää, tietenki.
5. TAUSTAKUVASI?
- Elizabethtown-leffasta yksi ihana kohta.
6. MITÄ JUURI NYT HALUAT ENEMMÄN KUIN MITÄÄN MUUTA?
- Mm. Hali ja sit syliin vois olla kiva.
7. USKOTKO HOMOAVIOLIITTOON?
- Öm. Hirveän vaikea sanoa. Ei kai sellaiseen voi uskoa? Kun ei ihan heteroavioliittoihinkaan ole aina uskominen..
8. MIHIN AIKAAN OLET SYNTYNYT?
- Ennen puoli viittä.
9. OVATKO VANHEMPASI EDELLEEN YHDESSÄ?
- Joo.
10. MITÄ KUUNTELET?
- Muse - Hysteria
11. PELKÄÄTKÖ PIMEÄÄ?
- Riippuu pimeästä.
12. MISTÄ HIUSTEN JA SILMIEN VÄRISTÄ TYKKÄÄT VASTAKKAISELLA SUKUPUOLELLA?
- Ei niin väliä.
13. TYKKÄÄTKÖ SÄRKYLÄÄKKEISTÄ?
- Öh. Ei niistä nyt silleen tykätä.
14. KAHVI VAI ENERGIAJUOMAT?
- Ei kumpikaan.
15. SUOSIKKISI PITSATÄYTTEISTÄ?
- Mm.. Oisko vaiks mm.. aurajuusto.
16. JOS SAISIT NYT SYÖDÄ MITÄ VAAN, MITÄ TAHTOISIT?
- Hirveen vaikee. Varmaan mansikoita ja kermavaahtoa.
17. PUHUTKO KIELIÄ?
- Aina.
18. MITÄ SAIT VIIMEKSI LAHJAKSI?
- Ööh. Taisi olla tommonen Iittalan joku tuikkusysteemi.
19.TYKKÄÄTKÖ JOSTAKUSTA?
- Taidanpa tykätä.
20. SUOSIKKIYSTÄVÄSI?
- Ei sellasia.
21. UNELMA-AUTOSI?
- Semmonen missä on neljä rengasta ja joka kulkee eteenpäin vapaaehtoisesti.
22. USKOTKO KUOLEMANJÄLKEISEEN ELÄMÄÄN?
- En tiedä.
23. MITÄ AJATTELET AVIOLIITOSTA?
- Hmm.. No riippuu pitäisikö ajatella muiden avioliittoja vai ehkä mahdollista omaani jossain tulevaisuudessa. :D
24. RAKASTUISITKO IHMISEEN, VAIKKA TIETÄISIT HÄNEN LÄHTEVÄN?
- No ei kai se mahdotonta olisi.
25. PARAS TAPA KERTOA TOISELLE, MITÄ HÄN MERKITSEE?
- Sillain ettei sano pöö.
26. VALITSE NUMERO VÄLILTÄ 1-100
- 22
27. BLONDI VAI BRUNETTE?
- En tiedä.
28. KEHEN PIDÄT ENITEN YHTEYTTÄ PUHELIMELLA?
- Muahhahah. No kukakohan olis..
29. MIKÄ ÄRSYTTÄÄ ENITEN?
- Se kun mulle ei puhuta asioista tässä perheessä.
30. HEIKKOUTESI?
- Hyvä ruoka ja laiskottelu. Heikko itsekuri.
31. VIIMEKSI ANTAMASI LAHJA?
- Mm.. Varmaan Petran lahja.
32. SUOSIKKIJUHLAPÄIVÄ?
- Joulu on kiva.
33. MITÄ TEIT ENNEN TÄTÄ?
- Tein palapeliä
34. MINKÄ KAUNEUSLEIKKAUKSEN TEETTÄISIT?
- No hmm.. Jonkun ihonkorjausleikkauksen? Tai rasvaimun!
35. MITÄ SINUSSA KEHUTAAN?
- Öh.
36. MITÄ TEKISIT, JOS ALKOHOLISTA TULISI LAITONTA?
- Sanoisin että "jaa".
37. MITÄ HALUAT SYNTTÄRILAHJAKSI?
- No tässä on vuosi aikaa sitäkin miettiä!
38. ONKO SINUT NIMETTY JONKUN MUKAAN?
- Ei kai?
39. DO YOU WISH ON STARS?
- Pyh.
40. MILLAISET ALUSVAATTEET SINULLA ON?
- En jaksa tarkistaa.
41. TYKKÄÄTKÖ KÄSIALASTASI?
- En.
42. SUOSIKKIVIHANNES?
- Kurrrrkku tai papriikka.
43. PAHOJA TAPOJA?
- Syöminen, eli mässäily ja mm.. Koneella istuminen.
44. NOLOIN CD-LEVYSI?
- Joku Disco varmaan. Mut oli kyllä joskus 7 vuotta sit kova sana!
45. JOS OLISIT JOKU MUU, OLISITKO ITSESI YSTÄVÄ?
- En usko. Erakon ystävä on hankala olla. :D
46. OLETKO KOSKAAN PALJASTANUT SALAISUUTTA, VAIKKA VANNOIT, ETTET KERRO KENELLEKÄÄN?
- No mm.. No joo.
47. ONKO ULKONÄÖLLÄ VÄLIÄ?
- Riippuu mistä puhutaan.
48. MITEN PURAT KIUKKUA?
- Möksään. :3
49. MISSÄ ON TOINEN KOTISI?
- No ensi syksystä alkaen ainakin Tampereella.
50. LUOTATKO MUIHIN HELPOSTI?
- Riippuu.
51. SUOSIKKILELUSI LAPSENA?
- Semmonen Polly Pocket-juttu. Oli ihan tajuttoman hieno!
52. PELKÄÄTKÖ KASVAMISTA?
- En?
53. HARRASTATKO SARKASMIA?
- Välillä.
54. OLETKO USKONNOLLINEN?
- En hirveän.
55. TULETKO TOIMEEN VANHEMPIESI KANSSA?
- No juu.
56. AVAATKO KENGÄNNAUHAT ENNEN KENKIEN RIISUMISTA?
- Riippuu kengistä.
57. MITÄ LÄIKYTIT VIIMEKSI?
- Maitoa.
58. ONKO SINULLA LEMMIKKEJÄ?
- Ei.
59. MITÄ KARVAISTA KOSKETIT VIIMEKSI?
- Ööm. Ei voi muistaa!
60. MITKÄ OVAT LEMPIVÄREJÄSI?
- Noo sininen, punainen, lila, ruskea ja kaikki.
61. VIIMEKSI LUKEMASI KIRJA?
- Dexterin pimeät unet.
62. TAHDOTKO KAIKKIEN VASTAAVAN NÄIHIN KYSYMYKSIIN?
- Miksi haluaisin?
63. UNELMALOMASI?
- Semmonen missä sais rentoutua oikeasti, olis uima-allas, hyvää ruokaa ja ihania maisemia.
64. MITÄ SÖIT/JOIT VIIMEKSI?
- Perunaa.
65. KENELLE PUHUIT VIIMEKSI PUHELIMESSA?
- Äidille.
66. MINKÄ HUOMAAT EKANA VASTAKKAISESSA SUKUPUOLESSA?
- No yleisen olemuksen.
67. USKOTKO RAKKAUTEEN ENSISILMÄYKSELLÄ?
- En.
68. LEMPIJUOMASI?
- Kylmä kaakao. :3
69. SUOSIKKIURHEILULAJI?
- Koripallo tai uinti.
70. HIUSTENVÄRISI?
- Joku plönti.
71. SILMIENVÄRISI?
- En itse asiassa tiiä!
72. PITKÄ VAI LYHYT?
- Sopiva.
73. SISARUKSET?
- Pikkuveikka.
74. SUOSIKKIKUUKAUSI?
- Kesä- tai heinäkuu.
75. TYKKÄÄTKÖ SUSHISTA?
- En oo maistanut.
76. MITÄ KATSOIT VIIMEKSI?
- Öh.
77. SUOSIKKIPÄIVÄSI VUODESSA?
- Vaikea sanoa. Vaihtelee vuosittain.
78. OLETKO LIIAN UJO PYYTÄMÄÄN KETÄÄN ULOS?
- Olen.
79. KESÄ VAI TALVI?
- Kesä.
80. SUHTEET VAI YHDEN ILLAN JUTUT?
- Suhteet.
81. ONKO JOKU RAKASTUNUT SINUUN?
- Joo. Tarhasta neljävee poika, se kuulemma aikoo muuttaa "Mun kotiin."
Pöh.
Tulikin maailman huonoin päivä. En vaan tykkää tiistaista, en en en!
Ärsyttää niin paljon, että viikonloppu menee nyt vituralleen.
Sinänsä kyllä hyvä merkki, että se on niinkin tuskaisa juttu. Kertoo ainakin siitä, ettei asia ole samantekevä.
Onneksi on kuitenkin tietokone ja puhelin. Mutta eihän se ole sama asia. Mutta tietenkin parempi kuin ei mitään!
No, tulipahan ainakin päivän ohjelma selväksi; möksötystä sohvan nurkassa.
Tulikin maailman huonoin päivä. En vaan tykkää tiistaista, en en en!
Ärsyttää niin paljon, että viikonloppu menee nyt vituralleen.
Sinänsä kyllä hyvä merkki, että se on niinkin tuskaisa juttu. Kertoo ainakin siitä, ettei asia ole samantekevä.
Onneksi on kuitenkin tietokone ja puhelin. Mutta eihän se ole sama asia. Mutta tietenkin parempi kuin ei mitään!
No, tulipahan ainakin päivän ohjelma selväksi; möksötystä sohvan nurkassa.
maanantai 29. kesäkuuta 2009
Viekää minut sinne missä hän on
Vruumvruum, olin kaasuttelemassa hiukkasen. Pikkuveljen kaveritkin oli kyydissä, mutta hengissä selvittiin.
Tästä viikosta saattaa tulla oikein mahtava. Huomenna jos olisi vielä tekemättä mitään. No, pesin kyllä tänäänkin huoneeni ikkunan ja siivosin muutenkin, mutta joo.
Loppuviikosta on kuitenkin tulossa oikeen kiva. Keskiviikkona Helsinki-päivä. Pääsen vihdoinkin sinne Korkeasaareen! Anni kymmenen vee taas vauhdissa.
Torstai-perjantaiyö ollaan pikkuveikan kanssa kahdestaan. Ajattelin vähän katella Täydellisiä naisia ja sellaista kivaa.
Viikonloppu on kuitenkin taas se paras asia tässä viikossa. Sitä odotellessa.
Veikkaan, että heinäkuu pyyhkäisee supernopeasti ohi, niin kuin kesäkuukin.
Jännittää vähän, koska sitten pitääkin jo alkaa muuttamaan ja sisustamaan. Hui. Vähän pelottaa, että tuleeko heti se yksinäisyysolo ja ikävä. Mutta en ajattele sitä vielä. Toivottavasti selviän.
Näin lopuksi tärkeä tiedote; tahtoo kesämekkoja!
Tästä viikosta saattaa tulla oikein mahtava. Huomenna jos olisi vielä tekemättä mitään. No, pesin kyllä tänäänkin huoneeni ikkunan ja siivosin muutenkin, mutta joo.
Loppuviikosta on kuitenkin tulossa oikeen kiva. Keskiviikkona Helsinki-päivä. Pääsen vihdoinkin sinne Korkeasaareen! Anni kymmenen vee taas vauhdissa.
Torstai-perjantaiyö ollaan pikkuveikan kanssa kahdestaan. Ajattelin vähän katella Täydellisiä naisia ja sellaista kivaa.
Viikonloppu on kuitenkin taas se paras asia tässä viikossa. Sitä odotellessa.
Veikkaan, että heinäkuu pyyhkäisee supernopeasti ohi, niin kuin kesäkuukin.
Jännittää vähän, koska sitten pitääkin jo alkaa muuttamaan ja sisustamaan. Hui. Vähän pelottaa, että tuleeko heti se yksinäisyysolo ja ikävä. Mutta en ajattele sitä vielä. Toivottavasti selviän.
Näin lopuksi tärkeä tiedote; tahtoo kesämekkoja!
tiistai 23. kesäkuuta 2009
Minulla on katala, vaarallinen olo
Mjaaha.
Jännittää ihan vietävästi. Huominen inssi siis. Pelottaa, että mokaan pahasti. Toisaalta taas, enpä oikein keksi että miten kovin pahasti voisin törttöillä. No, ehkä tämä tästä, ja kunhan taas pääsee auton rattiin ennen todellista ajoa niin luulisi sen helpottavan. Mutta silti.
Äiti sai taas jonkun ihme saarnaamiskohtauksen. Miks et liiku, miks istut koneella, miks et syö terveellisemmin. No siks. Just siks, et voisit kysyä ja olla ilkeä.
Ja nyt iltapäivällä sitten.. Porukat saivat jostain päähänsä että haluan muuttaa Tampereelle vain siksi opiskelemaan, että pääsisin pois kotoa. Siis anteeksi mitä? Ihme käsityksiä.
Ja sitten ne jankkasivat siitä, onko pakko saada yksiö vai eikö soluasunto tosiaankaan kelpaa. Haluaisin yksiön siksi, että olisi omaa rauhaa. Muutenkin jännittää täysin vieraaseen kouluun meno ja ympäristö on muutenkin vieras, niin olisi ihan kiva jos saisi sen yhden paikan ihan vaan itselleen. Ihan mun oman mielenterveyteni takia. Tiedän, että on tyhmä perustelu, mutta silti. Ja tiedän, että yksinasuminen tässä tilanteessa olisi luksusta, mutta kun ääh. Kotikissa haluaa kotirauhan. Ja tosi kiva jos kämppikset olisivat eri aaltopituudella joka asiasta, niin kiva siinä yrittää elellä. Mutta, sen näkee sitten. Torstaina on yhden yksiön asunnosta näyttö, toivon tosiaan että se nappaa. Se kuulostaa niin kivalta.
Kehrätyttää ja pusketuttaa. Purr.
Jännittää ihan vietävästi. Huominen inssi siis. Pelottaa, että mokaan pahasti. Toisaalta taas, enpä oikein keksi että miten kovin pahasti voisin törttöillä. No, ehkä tämä tästä, ja kunhan taas pääsee auton rattiin ennen todellista ajoa niin luulisi sen helpottavan. Mutta silti.
Äiti sai taas jonkun ihme saarnaamiskohtauksen. Miks et liiku, miks istut koneella, miks et syö terveellisemmin. No siks. Just siks, et voisit kysyä ja olla ilkeä.
Ja nyt iltapäivällä sitten.. Porukat saivat jostain päähänsä että haluan muuttaa Tampereelle vain siksi opiskelemaan, että pääsisin pois kotoa. Siis anteeksi mitä? Ihme käsityksiä.
Ja sitten ne jankkasivat siitä, onko pakko saada yksiö vai eikö soluasunto tosiaankaan kelpaa. Haluaisin yksiön siksi, että olisi omaa rauhaa. Muutenkin jännittää täysin vieraaseen kouluun meno ja ympäristö on muutenkin vieras, niin olisi ihan kiva jos saisi sen yhden paikan ihan vaan itselleen. Ihan mun oman mielenterveyteni takia. Tiedän, että on tyhmä perustelu, mutta silti. Ja tiedän, että yksinasuminen tässä tilanteessa olisi luksusta, mutta kun ääh. Kotikissa haluaa kotirauhan. Ja tosi kiva jos kämppikset olisivat eri aaltopituudella joka asiasta, niin kiva siinä yrittää elellä. Mutta, sen näkee sitten. Torstaina on yhden yksiön asunnosta näyttö, toivon tosiaan että se nappaa. Se kuulostaa niin kivalta.
Kehrätyttää ja pusketuttaa. Purr.
maanantai 22. kesäkuuta 2009
Kesäkuu on vierähtänyt pelottavan nopeasti ohi. Viikot ovat menneet töissä, ja viikonloppuinakin on tupannut olemaan jotain spesiaalimpaa ohjelmaa, jonka avulla päivät hurahtelevat silmien ohi.
Mutta onneksi on edes hyvä mieli. Tai enemmänkin kuin hyvä mieli. Hymyilyttää, kaikki on mukavaa ja positiivista.
Olenkin tässä päättänyt, etten murehdi isoista asioista, vaan nautin elämän pikku iloista!
Niin kuin esimerkiksi siitä, että uudessa hammasharjassani on kukkasia ja se on vaaleanpunainen. Tai siitä, että äiti osti minulle kauniin pahvilaatikon, johon voin laittaa aarteita. Taikka siitä, että löysin vanhan leikekirjani ja innostuin pitämään paperipäiväkirjaa taas.
Päivän paras juttu! Kävelin ulkona paljain varpain. Ah, rakastan sitä. Sen verran luonnonlapsi olen. Vaiks oonkin vilukissa ja kotikissa, niin paljain varpain nurmikolla ja asfaltilla kävely on mahtavaa. Tää tykkää.
Viel ku sais mehujäätä niin elämä olis enemmän kuin täydellistä.
Mutta onneksi on edes hyvä mieli. Tai enemmänkin kuin hyvä mieli. Hymyilyttää, kaikki on mukavaa ja positiivista.
Olenkin tässä päättänyt, etten murehdi isoista asioista, vaan nautin elämän pikku iloista!
Niin kuin esimerkiksi siitä, että uudessa hammasharjassani on kukkasia ja se on vaaleanpunainen. Tai siitä, että äiti osti minulle kauniin pahvilaatikon, johon voin laittaa aarteita. Taikka siitä, että löysin vanhan leikekirjani ja innostuin pitämään paperipäiväkirjaa taas.
Päivän paras juttu! Kävelin ulkona paljain varpain. Ah, rakastan sitä. Sen verran luonnonlapsi olen. Vaiks oonkin vilukissa ja kotikissa, niin paljain varpain nurmikolla ja asfaltilla kävely on mahtavaa. Tää tykkää.
Viel ku sais mehujäätä niin elämä olis enemmän kuin täydellistä.
lauantai 20. kesäkuuta 2009
Juhannus/synttärit meni mukavasti. Ilma oli paskin ikinä, mutta silti oli ihan mukavaa! Nukuin tosin huonosti. Ja ostin elämäni ensimmäisen siiderin. Eipä ollu kummosta.
Mutta siis, oli ihan hauskaa. Ei nyt mitenkään ratkiriemukasta, mutta hauskaa. Enkä ollut humalassa. Muut olivat. Muutenkin olin varmaan aika tylsä.
Ehkäpä päivittelen huomenna enemmän. Nyt tahdon vaan peiton alle ja katsomaan leffaa.
Hyvä fiilis on kuitenkin se tärkein.
Mutta siis, oli ihan hauskaa. Ei nyt mitenkään ratkiriemukasta, mutta hauskaa. Enkä ollut humalassa. Muut olivat. Muutenkin olin varmaan aika tylsä.
Ehkäpä päivittelen huomenna enemmän. Nyt tahdon vaan peiton alle ja katsomaan leffaa.
Hyvä fiilis on kuitenkin se tärkein.
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
Kyllä tässä nyt kelpaa. Hymyilyttää aivan järjettömän paljon. Periaatteessa tähän olotilaan ei hirveästi vaadittu mitään, ja siltikin paljon.
Mutta tämä on hyvä. Oikein hyvä, lähes täydellistä.
Ihanaa, kun saa hymyillä, hymyillä. Hymyillä vain.
No niin, pitäis varmaan pysyä järjissäänkin!
Ensi viikolla on synttärit. Kovin hauskaa! No, on siinä kivojakin juttuja. Tämä tykkää ainakin siitä, kun saa sen vruumvruum-kortin.
No joo. Kai sitä jossain vaiheessa voisi baarissakin käydä. Ja ehkä maistaa alkoholia enemmän kuin se kielenpäällinen.
Oivoi. Pitäisi kuulemma suoriutua leffaan. Voin kertoa salaisuuden, oikeasti haluaisin kömpiä peiton alle ja torkkua hymyillen ja onnellisena.
Mutta tämä on hyvä. Oikein hyvä, lähes täydellistä.
Ihanaa, kun saa hymyillä, hymyillä. Hymyillä vain.
No niin, pitäis varmaan pysyä järjissäänkin!
Ensi viikolla on synttärit. Kovin hauskaa! No, on siinä kivojakin juttuja. Tämä tykkää ainakin siitä, kun saa sen vruumvruum-kortin.
No joo. Kai sitä jossain vaiheessa voisi baarissakin käydä. Ja ehkä maistaa alkoholia enemmän kuin se kielenpäällinen.
Oivoi. Pitäisi kuulemma suoriutua leffaan. Voin kertoa salaisuuden, oikeasti haluaisin kömpiä peiton alle ja torkkua hymyillen ja onnellisena.
sunnuntai 7. kesäkuuta 2009
Milloinkohan sitä oppii, että lauantai-iltaisin vois tosiaankin vaan nyhvätä siellä sohvan nurkassa ja katella leffoja, ja laittais puhelimen kiinni eikä ees avais konetta.
Ah, että. Oli harvinaisen vilkas kännäyspäivä jotenkin, siis eilen illalla. Sain ihan liian monta soittoa, ja ihan liian moni yritti jutella jotain mesessäkin. No, enpä pahemmin selvää niistä saanut. Mutta kuluihan se ilta niinkin, sai välillä nauraakin vähän. Enemmän kyllä ärsytti, tietenkin ihmiset sanoo humalapäissään mullekin asioita mitä ei normaalisti tulisi ääneen sanottua. Iso huokaus, ja kaiken hyvän päälle puhelin soi aamulla puol kuus. Miksei se kapula ollut äänettömällä?! Kaiken lisäksi oli salattu numero, ja kun vastasin, kuului vain mutinaa ja puhelu katkes. Että silleen, enkä tietenkään saanut enää sen jälkeen unta.
Mua vähän ärsyttää, kun sellaisetkin ihmiset, keiden en uskonut ikinä aloittavan jokaviikonloppuista ryypiskelyä, harrastavat sitä nyt itsekin. En ole siitä kateellinen, olen vain maailman ulkopuolisin ihminen välillä. Tai ainakin siltä tuntuu. Voisivat edes pyytää mukaan, kun en mä itse kehtaa itseäni kutsua joka paikkaan.
No, onneksi noina hetkinä voi vaan kömpiä sängyn pohjalle ja alkaa nukkumaan.
Ah, että. Oli harvinaisen vilkas kännäyspäivä jotenkin, siis eilen illalla. Sain ihan liian monta soittoa, ja ihan liian moni yritti jutella jotain mesessäkin. No, enpä pahemmin selvää niistä saanut. Mutta kuluihan se ilta niinkin, sai välillä nauraakin vähän. Enemmän kyllä ärsytti, tietenkin ihmiset sanoo humalapäissään mullekin asioita mitä ei normaalisti tulisi ääneen sanottua. Iso huokaus, ja kaiken hyvän päälle puhelin soi aamulla puol kuus. Miksei se kapula ollut äänettömällä?! Kaiken lisäksi oli salattu numero, ja kun vastasin, kuului vain mutinaa ja puhelu katkes. Että silleen, enkä tietenkään saanut enää sen jälkeen unta.
Mua vähän ärsyttää, kun sellaisetkin ihmiset, keiden en uskonut ikinä aloittavan jokaviikonloppuista ryypiskelyä, harrastavat sitä nyt itsekin. En ole siitä kateellinen, olen vain maailman ulkopuolisin ihminen välillä. Tai ainakin siltä tuntuu. Voisivat edes pyytää mukaan, kun en mä itse kehtaa itseäni kutsua joka paikkaan.
No, onneksi noina hetkinä voi vaan kömpiä sängyn pohjalle ja alkaa nukkumaan.
sunnuntai 31. toukokuuta 2009
Kaunis kesäpäivä. Ja päädyin silti koneelle. Okei, en ole ollut tässä kuin puoli tuntia, kai se on ihan hyvä.
Makasin pihalla äsken vähissä vaatteissa. Ei se ollut niin kivaa kuin muistin.
Aamulla töihin. Ihan kiva silleen, koska se on kuitenkin lähellä se paikka jne. Kyllä meikätyttö ne neljä viikkoa hoitaa. Jää sitten reilusti yli kuukausi lomailuun. Milloinkahan ne koulut edes alkaa.
Haluaisin tehdä jotain sellaista tänä kesänä, mitä en ole aiemmin tehnyt. Tosin, vähän heikolta näyttää. Kaveritkin kaikkoaa jonnekin, koko ajan etäämmälle ainakin henkisesti. No, jos ei muuta, niin menen yksin yöllä soutelemaan. Onhan sekin jotain.
Huominen aamu ei tällä hetkellä hirveästi innosta. No, kyllä se siitä.
Otin kivoja (oikeasti kivoja!) kuvia tänään paljon, mutta kamera ei suostu toimimaan taasen. Miksi sillä pitää olla känkkäränkkäpäivä justiin nyt, kun mulla on jeejeepäivä. Ei mene tasan ei.
Nukahdin hetkeksi pihalla ollessani ja näin kivoja unia. Hih.
Makasin pihalla äsken vähissä vaatteissa. Ei se ollut niin kivaa kuin muistin.
Aamulla töihin. Ihan kiva silleen, koska se on kuitenkin lähellä se paikka jne. Kyllä meikätyttö ne neljä viikkoa hoitaa. Jää sitten reilusti yli kuukausi lomailuun. Milloinkahan ne koulut edes alkaa.
Haluaisin tehdä jotain sellaista tänä kesänä, mitä en ole aiemmin tehnyt. Tosin, vähän heikolta näyttää. Kaveritkin kaikkoaa jonnekin, koko ajan etäämmälle ainakin henkisesti. No, jos ei muuta, niin menen yksin yöllä soutelemaan. Onhan sekin jotain.
Huominen aamu ei tällä hetkellä hirveästi innosta. No, kyllä se siitä.
Otin kivoja (oikeasti kivoja!) kuvia tänään paljon, mutta kamera ei suostu toimimaan taasen. Miksi sillä pitää olla känkkäränkkäpäivä justiin nyt, kun mulla on jeejeepäivä. Ei mene tasan ei.
Nukahdin hetkeksi pihalla ollessani ja näin kivoja unia. Hih.
torstai 28. toukokuuta 2009
Miksi pitää olla aina näin huono?
Ei musta taas ole muuhun kuin pettymysten tuottamiseen.
Taas nelonen matikasta. niitä on jo kolme.
En osaa edes yrittää. Itkettää ja suututtaa.
Välillä tuntuu että mut on vaan tarkoitettu epäonnistumaan.
Ei paljoa nyt justiin lohduta äidinkielen kympit. Se nyt oli ihan liian helppo saadakin.
Paskaa. Että hyvää kesää.
Ei musta taas ole muuhun kuin pettymysten tuottamiseen.
Taas nelonen matikasta. niitä on jo kolme.
En osaa edes yrittää. Itkettää ja suututtaa.
Välillä tuntuu että mut on vaan tarkoitettu epäonnistumaan.
Ei paljoa nyt justiin lohduta äidinkielen kympit. Se nyt oli ihan liian helppo saadakin.
Paskaa. Että hyvää kesää.
tiistai 26. toukokuuta 2009
Ei ole tylsää, ei?
1. Kun heräät aamulla, mitä teet ensimmäiseksi?
Möyrin.
2. Jos saisit matkustaa minne vain maapallolla, niin minne menisit?
Uusi-Seelanti!
3. Jos sinulla olisi kissa, mikä olisi sen nimi?
Oviverho.. No ei, se olis Madonna.
4. Onko sinulla parasta kaveria?
En tiedä.
5. Unohdatko aina unesi?
Muistan ne turhankin usein.
6. Mitä ostaisit satasella?
Mm.. Varmaan vaatteita, tai leffoja.
7. Haluatko aikuisena perheen ja lapsia?
Naamakirjan mukaan en saa vaikka haluaisinkin. :D
8. Onko sinulla joku sairaus?
Eip.
9. Itketkö usein?
Riippuu mikä on usein.
10. Minne menet kun sinulle tulee paha mieli?
Sänkyyn. Yksin. :D
11. Onko koulussa kivaa?
Jos siellä ei tarttis opiskella niin on.
12. Onko sinulla lemmikkejä?
Ei. :<
13. Onko vanhempasi eronneet?
Ei.
14. Nauratko usein?
Liian.
15. Onko sinulla tyttö- tai poikaystävää?
Ei oo moisia mörököllejä näkyny.
16. Onko elämä ihanaa vaiko typerää?
Välillä.
17. Jos maailmanloppu tulisi, mitä tekisit viimeisenä päivänä ennen sitä?
Söisin ihan hirveesti kaikkea hyvää. :D
18. Onko sinulla pikkusisaruksia?
On.
19. Tykkäätkö negativestä?
Ei kyllä nappaa.
20. Missä kännykkäsi on nyt?
En muuten tiiä!
21. Minkä värisen hammasharjan omistat?
Oranssin.
22. Onko rakkautta olemassa?
Kai jossain.
24. Pidätkö kahvista?
En oikein.
25. Mitkä 1-5 juttua ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Jonkun hauskan/kivan/mukana ihmisen, kirjoja, mp3-soittimen, aurinkorasvaa ja mm.. kalastusvälineitä.
26. Mihin yleensä käytät rahasi?
Leffoihin ja.. leffoihin.
27. Oletko varakas?
Kroisos suorastaan.
28. Mikä on lempivärisi
Joku kiva. Mikä millonki. Nyt on semmonen vaalea violetti.
29. Mikä nimesi on?
Oon wondwerwoman.
30. Oletko vasenkätinen?
En oo.
31. Minkä väriset hiukset sinulla on?
Tylsät.
32. Mitä näät oikealla?
Seinä.
33. Missä huoneessa olet nyt?
Oma kolo.
34. Tykkäätkö lävistyksistä?
En oikein.
35. Käytätkö aina jotain tiettyä kaulakorua?
Joo.
36. Millaisen kihlasormuksen haluat?
Semmosen missä yksisarviset tanssii metsässä.
37. Pidätkö tanssimisesta?
No en.
38. Mikä on lempivaatekauppasi?
En tiedä. Ei ole moista.
39. Mitä asioita haluaisit vaihtaa itsessäsi?
Voisin vaan antaa pois semmoset 10-15 kiloa. Ja joo.. Onhan noita korjattavia asioita piiiiiiiiitkä liuta.
40. Onko ihminen, jonka kanssa puhuit viimeksi puhelimessa, sinulle tärkeä?
Ei.. Tais nimittäin olla päiväkodin johtaja kenen kanssa viimeksi jutustelin.
41. Mitä kuuntelet nyt?
Maija Vilkkumaata.
42. Onko sinulla hiljaista kaveria?
On.
43. Mikä on mielestäsi parhain treffipaikka?
Rantaan piknikille! Tai sit leffaan. Tai jotain kaikkea kivaa.
44. Minkä laulun omistaisit rakkaallesi?
Zen Cafén Tuulensuoja. Tai sitten SMG:n joku nätti.
45. Oletko omistavainen?
En tiedä.
46. Onko mahdollista rakastua ensisilmäyksellä.
Ei. Ihastua toki voi.
47. Oletko syönyt tänään ruisleipää?
Olen.
48. Millaiset housut sinulla on juuri päälläsi?
Shortsit.
49. Käytätkö tavallista lyijykynää vai lyijytäytekynää?
Lyijäriä.
50. Oletko koskaan ollut Puuhamaassa?
Oon!
51. Oletko ollut lempibändisi keikalla?
Oon.
52. Oletko koskaan kävellyt unissasi?
Kyllä.
53. Onko unelmamiehelläsi/naisellasi kiharat hiukset?
Ööm.. Ei oikeastaan.
54. Oletko pitkä?
Sopiva.
55. Pitäisikö tyttöjen käyttää vain hameita?
Miksi?
56. Mikä on lempipelisi?
Alias! Taikkapa ööm. Master of movies.
57. Mistä tuoksusta pidät eniten?
Ah, terva. Ah, kukkaset. Ah, suklaa. Ja ah kaikki kiva. Kesä!
58. Mikä on horoskooppimerkkisi?
Kaksonen.
59. Harrastatko säännöllisesti liikuntaa?
En tarpeeksi.
60. Käytkö kesäisin jäätelökiskalla?
Joskus. Minttujätski. <3
61. Kuinka usein käyt mäkissä?
Damdidam.
62. Mitä tv-sarjoja seuraat?
Greyn anatomia, Muodin huipulle, mm.. Frendit ja mm, Teho-osastokin joskus.
63. Kuunteletko radiota?
No päivittäin
64. Poltatko päivittäin?
En.
65. Soitatko kitaraa?
En.
66. Minkä väriset ovat lempilakanasi?
Muumilakanat.
67. Onko sinulla kuvia netissä?
Löytyy.
68. Mitä lehtiä tilaat?
Episodi, Akkari.
69. Juotko joka viikonloppu?
Vettä.
70. Oletko huijannut poliiseja?
En.
71. Onko sinulla pitkä koulumatka?
Kolmisen kilsaa.
72. Mikä on lempielokuvasi?
Liikaa!
73. Tykkäätkö halailusta?
Joo. =))
74. Habotatko, käytkö siis habbossa?
Joskus kyllä habottaa. :D
75. Mitä teet yleensä arki-iltaisin?
En mitään.
76. Joudutko usein pulaan?
En.
77. Pidätkö piirtämisestä?
No juu.
78. Pidätkö punaisesta?
Meneehän se.
79. Mikä on paras kirja?
Stieg Larssonit.
80. Mitä julisteita on seinilläsi?
Johnnyja!
81. Pidätkö imuroimisesta
No joo.
82. Kuinka monta kertaa olet muuttanut?
Kerran.
83. Rakastatko suklaata?
Onhan se hyvää.
84. Mitä haluat seuraavaksi?
Päästä Tampereelle.
85. Minkä väristä kynsilakkaa kynsissäsi on?
Ei oo.
86. Onko sinulla sukset?
On.
87. Pyydätkö usein anteeksi?
Kun tarve vaatii.
88. Keikutko tuolilla?
Joskus.
89. Käytätkö sinistä ripsiväriä?
En.
90. Jos olisit stabilo, minkä värinen olisit?
Joku kiva. Turkoosi.
91. Kuka on lempimuumihahmosi?
Pikku myy!
92. Millaiset ovat lempikenkäsi?
Söpöt.
93. Oletko purevaa tyyppiä?
Murr.
94. Oletko heppatyttö?
En.
95. Pelkäätkö käärmeitä ja hämähäkkejä?
No ne on vaan ällöjä.
96. Oletko koskaan hypännyt järveen vaatteet päällä?
Olen. Ja mut on laitettu hyppäämään.
97. Mitä kaikkea olet suunnitellut kesäksi?
En mitään. ._.
98. Kuinka peset farkkusi?
Niin että ne puhdistuu.
99. Oletko koskaan saanut matikankokeesta täyttä kymppiä?
En!
100. Mistä ostit viimeksi kengät?
Mekasta.
101. Onko sinulla pehmoleluja?
On.
102. Tykkäätkö pingviineistä?
Joo, onhan ne veikeitä. :3
103. Oletko tyytyväinen nimimerkkiisi?
Tokitoki.
104. Asutko kerrostalossa?
En.
105. Mikä on parasta juhannuksessa?
Jos on lämmintä.
106. Kiroiletko liikaa?
En.
107. Käytkö joskus yökävelyllä?
Toisinaan.
108. Nukutko koskaan laivalla?
Joop.
110. Katseletko usein tähtiä?
Joskus, mutta yksin se ei oo niin jännää ja kivaa.
Möyrin.
2. Jos saisit matkustaa minne vain maapallolla, niin minne menisit?
Uusi-Seelanti!
3. Jos sinulla olisi kissa, mikä olisi sen nimi?
Oviverho.. No ei, se olis Madonna.
4. Onko sinulla parasta kaveria?
En tiedä.
5. Unohdatko aina unesi?
Muistan ne turhankin usein.
6. Mitä ostaisit satasella?
Mm.. Varmaan vaatteita, tai leffoja.
7. Haluatko aikuisena perheen ja lapsia?
Naamakirjan mukaan en saa vaikka haluaisinkin. :D
8. Onko sinulla joku sairaus?
Eip.
9. Itketkö usein?
Riippuu mikä on usein.
10. Minne menet kun sinulle tulee paha mieli?
Sänkyyn. Yksin. :D
11. Onko koulussa kivaa?
Jos siellä ei tarttis opiskella niin on.
12. Onko sinulla lemmikkejä?
Ei. :<
13. Onko vanhempasi eronneet?
Ei.
14. Nauratko usein?
Liian.
15. Onko sinulla tyttö- tai poikaystävää?
Ei oo moisia mörököllejä näkyny.
16. Onko elämä ihanaa vaiko typerää?
Välillä.
17. Jos maailmanloppu tulisi, mitä tekisit viimeisenä päivänä ennen sitä?
Söisin ihan hirveesti kaikkea hyvää. :D
18. Onko sinulla pikkusisaruksia?
On.
19. Tykkäätkö negativestä?
Ei kyllä nappaa.
20. Missä kännykkäsi on nyt?
En muuten tiiä!
21. Minkä värisen hammasharjan omistat?
Oranssin.
22. Onko rakkautta olemassa?
Kai jossain.
24. Pidätkö kahvista?
En oikein.
25. Mitkä 1-5 juttua ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Jonkun hauskan/kivan/mukana ihmisen, kirjoja, mp3-soittimen, aurinkorasvaa ja mm.. kalastusvälineitä.
26. Mihin yleensä käytät rahasi?
Leffoihin ja.. leffoihin.
27. Oletko varakas?
Kroisos suorastaan.
28. Mikä on lempivärisi
Joku kiva. Mikä millonki. Nyt on semmonen vaalea violetti.
29. Mikä nimesi on?
Oon wondwerwoman.
30. Oletko vasenkätinen?
En oo.
31. Minkä väriset hiukset sinulla on?
Tylsät.
32. Mitä näät oikealla?
Seinä.
33. Missä huoneessa olet nyt?
Oma kolo.
34. Tykkäätkö lävistyksistä?
En oikein.
35. Käytätkö aina jotain tiettyä kaulakorua?
Joo.
36. Millaisen kihlasormuksen haluat?
Semmosen missä yksisarviset tanssii metsässä.
37. Pidätkö tanssimisesta?
No en.
38. Mikä on lempivaatekauppasi?
En tiedä. Ei ole moista.
39. Mitä asioita haluaisit vaihtaa itsessäsi?
Voisin vaan antaa pois semmoset 10-15 kiloa. Ja joo.. Onhan noita korjattavia asioita piiiiiiiiitkä liuta.
40. Onko ihminen, jonka kanssa puhuit viimeksi puhelimessa, sinulle tärkeä?
Ei.. Tais nimittäin olla päiväkodin johtaja kenen kanssa viimeksi jutustelin.
41. Mitä kuuntelet nyt?
Maija Vilkkumaata.
42. Onko sinulla hiljaista kaveria?
On.
43. Mikä on mielestäsi parhain treffipaikka?
Rantaan piknikille! Tai sit leffaan. Tai jotain kaikkea kivaa.
44. Minkä laulun omistaisit rakkaallesi?
Zen Cafén Tuulensuoja. Tai sitten SMG:n joku nätti.
45. Oletko omistavainen?
En tiedä.
46. Onko mahdollista rakastua ensisilmäyksellä.
Ei. Ihastua toki voi.
47. Oletko syönyt tänään ruisleipää?
Olen.
48. Millaiset housut sinulla on juuri päälläsi?
Shortsit.
49. Käytätkö tavallista lyijykynää vai lyijytäytekynää?
Lyijäriä.
50. Oletko koskaan ollut Puuhamaassa?
Oon!
51. Oletko ollut lempibändisi keikalla?
Oon.
52. Oletko koskaan kävellyt unissasi?
Kyllä.
53. Onko unelmamiehelläsi/naisellasi kiharat hiukset?
Ööm.. Ei oikeastaan.
54. Oletko pitkä?
Sopiva.
55. Pitäisikö tyttöjen käyttää vain hameita?
Miksi?
56. Mikä on lempipelisi?
Alias! Taikkapa ööm. Master of movies.
57. Mistä tuoksusta pidät eniten?
Ah, terva. Ah, kukkaset. Ah, suklaa. Ja ah kaikki kiva. Kesä!
58. Mikä on horoskooppimerkkisi?
Kaksonen.
59. Harrastatko säännöllisesti liikuntaa?
En tarpeeksi.
60. Käytkö kesäisin jäätelökiskalla?
Joskus. Minttujätski. <3
61. Kuinka usein käyt mäkissä?
Damdidam.
62. Mitä tv-sarjoja seuraat?
Greyn anatomia, Muodin huipulle, mm.. Frendit ja mm, Teho-osastokin joskus.
63. Kuunteletko radiota?
No päivittäin
64. Poltatko päivittäin?
En.
65. Soitatko kitaraa?
En.
66. Minkä väriset ovat lempilakanasi?
Muumilakanat.
67. Onko sinulla kuvia netissä?
Löytyy.
68. Mitä lehtiä tilaat?
Episodi, Akkari.
69. Juotko joka viikonloppu?
Vettä.
70. Oletko huijannut poliiseja?
En.
71. Onko sinulla pitkä koulumatka?
Kolmisen kilsaa.
72. Mikä on lempielokuvasi?
Liikaa!
73. Tykkäätkö halailusta?
Joo. =))
74. Habotatko, käytkö siis habbossa?
Joskus kyllä habottaa. :D
75. Mitä teet yleensä arki-iltaisin?
En mitään.
76. Joudutko usein pulaan?
En.
77. Pidätkö piirtämisestä?
No juu.
78. Pidätkö punaisesta?
Meneehän se.
79. Mikä on paras kirja?
Stieg Larssonit.
80. Mitä julisteita on seinilläsi?
Johnnyja!
81. Pidätkö imuroimisesta
No joo.
82. Kuinka monta kertaa olet muuttanut?
Kerran.
83. Rakastatko suklaata?
Onhan se hyvää.
84. Mitä haluat seuraavaksi?
Päästä Tampereelle.
85. Minkä väristä kynsilakkaa kynsissäsi on?
Ei oo.
86. Onko sinulla sukset?
On.
87. Pyydätkö usein anteeksi?
Kun tarve vaatii.
88. Keikutko tuolilla?
Joskus.
89. Käytätkö sinistä ripsiväriä?
En.
90. Jos olisit stabilo, minkä värinen olisit?
Joku kiva. Turkoosi.
91. Kuka on lempimuumihahmosi?
Pikku myy!
92. Millaiset ovat lempikenkäsi?
Söpöt.
93. Oletko purevaa tyyppiä?
Murr.
94. Oletko heppatyttö?
En.
95. Pelkäätkö käärmeitä ja hämähäkkejä?
No ne on vaan ällöjä.
96. Oletko koskaan hypännyt järveen vaatteet päällä?
Olen. Ja mut on laitettu hyppäämään.
97. Mitä kaikkea olet suunnitellut kesäksi?
En mitään. ._.
98. Kuinka peset farkkusi?
Niin että ne puhdistuu.
99. Oletko koskaan saanut matikankokeesta täyttä kymppiä?
En!
100. Mistä ostit viimeksi kengät?
Mekasta.
101. Onko sinulla pehmoleluja?
On.
102. Tykkäätkö pingviineistä?
Joo, onhan ne veikeitä. :3
103. Oletko tyytyväinen nimimerkkiisi?
Tokitoki.
104. Asutko kerrostalossa?
En.
105. Mikä on parasta juhannuksessa?
Jos on lämmintä.
106. Kiroiletko liikaa?
En.
107. Käytkö joskus yökävelyllä?
Toisinaan.
108. Nukutko koskaan laivalla?
Joop.
110. Katseletko usein tähtiä?
Joskus, mutta yksin se ei oo niin jännää ja kivaa.
Wind it up!
Enää kahdet kokeet. Sitten olenkin jo periaatteessa abi. Pelottava ajatus!
Ei yhtään pysty ajattelemaan että kohta on kesäloma. Ja että kohta täytän 18. Tosin, ei sillä ole oikeastaan mitään väliäkään. En juhlista kuitenkaan mitenkään, koska on aivan turha edes yrittää keksiä jotain järkevää tekemistä siihen aikaan. Kaikki haluaa kuitenkin olla vain kännissä, ja itse en halua synttäreistäni sellaisia. Kesän lapsen ikuiset ongelmat.
Sinänsä vähän huolestuttaa, kun sellaisetkin kaverit, keiden juomiseen en oikein ikinä uskonut, ovat nyt innoissaan lähdössä erinäköisiin bileisiin kesällä. Harmittaa vain, kun mua ei edes pyydetä mukaan. No, olihan tämä arvattavissa, että ne vähätkin kaverit kaikkoaa hiljalleen, kun en vaan tykkää juoda. Tai ehkä paremmin sanottuna,en koe että olisin henkisesti valmis moiseen. Pelkään, että teen jotain tyhmää humalpäissäni ja en vaan hillitse itseäni. Kontrollin menettäminen tietyissä tilanteissa pelottaa oikeasti.
Niin, synttäreistä vielä. En osaa vaan odottaa koko asiaa. No okei, pääsen kruisailemaan autolla ja olemaan tosi khuul. Tai sitten en. Oon aina se sählä joka sammuttaa auton keskelle risteystä.
Jeps. Pitäis kai lukea?
Ei yhtään pysty ajattelemaan että kohta on kesäloma. Ja että kohta täytän 18. Tosin, ei sillä ole oikeastaan mitään väliäkään. En juhlista kuitenkaan mitenkään, koska on aivan turha edes yrittää keksiä jotain järkevää tekemistä siihen aikaan. Kaikki haluaa kuitenkin olla vain kännissä, ja itse en halua synttäreistäni sellaisia. Kesän lapsen ikuiset ongelmat.
Sinänsä vähän huolestuttaa, kun sellaisetkin kaverit, keiden juomiseen en oikein ikinä uskonut, ovat nyt innoissaan lähdössä erinäköisiin bileisiin kesällä. Harmittaa vain, kun mua ei edes pyydetä mukaan. No, olihan tämä arvattavissa, että ne vähätkin kaverit kaikkoaa hiljalleen, kun en vaan tykkää juoda. Tai ehkä paremmin sanottuna,en koe että olisin henkisesti valmis moiseen. Pelkään, että teen jotain tyhmää humalpäissäni ja en vaan hillitse itseäni. Kontrollin menettäminen tietyissä tilanteissa pelottaa oikeasti.
Niin, synttäreistä vielä. En osaa vaan odottaa koko asiaa. No okei, pääsen kruisailemaan autolla ja olemaan tosi khuul. Tai sitten en. Oon aina se sählä joka sammuttaa auton keskelle risteystä.
Jeps. Pitäis kai lukea?
sunnuntai 24. toukokuuta 2009
Back to the future
Eilen oli kokonaisuudessaan ihan mukava päivä. Ei kokeeseen meneminen lauantaiaamuna kahdeksalta mitenkään kivaa ole, mutta onneksi oli sentään historian koe. Kirjoittelin vuoden 1918 sisällissodasta ja Suomen tilanteesta talvisodan jälkeen. Suomen historia on mielenkiintoista, ja luin kokeeseen kerrankin ihan vain sen takia, että asia oikeasti kiinnosti minua ja tahdoin oppia. Pelottavaa moinen.
Käytiin myös Vantaalla Flamingon kylpylässä. Ihan kiva paikka oli. Sain vaan polveen julmetun ison mustelman, kun potkaisin vahingossa kaidetta kun vesijumppailtiin äidin kanssa. Lisäksi niskat tuli kipeäksi, kun torkuin bussissa ihan oudossa asennossa.
Aamulla Helsingin sanomista osui silmiini juttu, missä oltiin kyselty kahden eri lukion oppilailta heidän tulevaisuudestaan, ihmissuhteistaan ja työpaikoistaan kymmenen vuoden päästä. Suurin osa tiesi tarkasti, mitä haluaisi tehdä työkseen tulevaisuudessa. Osa kyllä kertoi rehellisesti että ei ole mitään hajua mitä mahtaa puuhailla kymmenen vuoden kuluttua.
Tietenkin aloin itse miettimään, että mitä teen kymmenen vuoden kuluttua ja missä mahdan edes olla.
En tiedä yhtään. Haluaisin asua jossain mukavassa kaupungissa, suloisen pienen koiran kanssa. Välttämättä vielä minulla ei olisi lapsia, tai ehkä olisikin, hirveän vaikea sanoa. Se riippuu tietenkin siitäkin, onko minulla mies vai ei! Ovelaa, todellakin.
Suurin osa tämän hetkisistä ihmissuhteista olisi varmaankin jo unohdettu. Kaikkien tilanteet vaan muuttuvat, niin kuin omanikin. Osa tietenkin säilyy, sellaiset, jotka ovat jo säilyneet lapsuudesta tähän päivään asti. En kuitenkaan usko, että lukioaikaiset kaverit jaksavat minua muistaa tai minä heitä.
Työpaikka voi olla unelma-ammatti tai sitten se, mitä vähiten haluan. Olen jo tähän astisen lyhyen elämäni aikana huomannut,että vaikka kuinka suunnittelisi tulevaisuutta, ne eivät välttämättä toteudu. Äidistäkään ei tullut poliisia vaikka se kuinka oli hänen lapsuuden ja nuoruuden toiveammattinsa.
Jotkut oikeasti haluaisivat tietää, mitä heille tapahtuu tulevaisuudessa, kuinka monta lasta tulee saamaan ja kuinka hyväpalkkainen työ tulee olemaan. Minä en todellakaan halua. Eihän elämässä olisi enää mitään järkeä, jos tietäisi ennalta, mitä tulevaisuus pitää sisällään.
On parempi elää hetkessä ja olla tyytyväinen niistä hyvistä asioista, joita elämä sattuu eteen tuomaan.
Sunnuntait ahdistaa.
EDIT: Hirveä känkkäränkkäpäivä tästäkin sitten tuli. Pelottaa jo valmiiksi huominen ajotunti ihan liikaa, en tahdo! Ja koulujuttuja on hirveästi, eikä yhtään intoa tehdä niistä mitään. En osaa, en tahto, en pystyn, olen kuitenkin huono.
Mistä tämä fiilis taas tuli? Ei voi ymmärtää.
Käytiin myös Vantaalla Flamingon kylpylässä. Ihan kiva paikka oli. Sain vaan polveen julmetun ison mustelman, kun potkaisin vahingossa kaidetta kun vesijumppailtiin äidin kanssa. Lisäksi niskat tuli kipeäksi, kun torkuin bussissa ihan oudossa asennossa.
Aamulla Helsingin sanomista osui silmiini juttu, missä oltiin kyselty kahden eri lukion oppilailta heidän tulevaisuudestaan, ihmissuhteistaan ja työpaikoistaan kymmenen vuoden päästä. Suurin osa tiesi tarkasti, mitä haluaisi tehdä työkseen tulevaisuudessa. Osa kyllä kertoi rehellisesti että ei ole mitään hajua mitä mahtaa puuhailla kymmenen vuoden kuluttua.
Tietenkin aloin itse miettimään, että mitä teen kymmenen vuoden kuluttua ja missä mahdan edes olla.
En tiedä yhtään. Haluaisin asua jossain mukavassa kaupungissa, suloisen pienen koiran kanssa. Välttämättä vielä minulla ei olisi lapsia, tai ehkä olisikin, hirveän vaikea sanoa. Se riippuu tietenkin siitäkin, onko minulla mies vai ei! Ovelaa, todellakin.
Suurin osa tämän hetkisistä ihmissuhteista olisi varmaankin jo unohdettu. Kaikkien tilanteet vaan muuttuvat, niin kuin omanikin. Osa tietenkin säilyy, sellaiset, jotka ovat jo säilyneet lapsuudesta tähän päivään asti. En kuitenkaan usko, että lukioaikaiset kaverit jaksavat minua muistaa tai minä heitä.
Työpaikka voi olla unelma-ammatti tai sitten se, mitä vähiten haluan. Olen jo tähän astisen lyhyen elämäni aikana huomannut,että vaikka kuinka suunnittelisi tulevaisuutta, ne eivät välttämättä toteudu. Äidistäkään ei tullut poliisia vaikka se kuinka oli hänen lapsuuden ja nuoruuden toiveammattinsa.
Jotkut oikeasti haluaisivat tietää, mitä heille tapahtuu tulevaisuudessa, kuinka monta lasta tulee saamaan ja kuinka hyväpalkkainen työ tulee olemaan. Minä en todellakaan halua. Eihän elämässä olisi enää mitään järkeä, jos tietäisi ennalta, mitä tulevaisuus pitää sisällään.
On parempi elää hetkessä ja olla tyytyväinen niistä hyvistä asioista, joita elämä sattuu eteen tuomaan.
Sunnuntait ahdistaa.
EDIT: Hirveä känkkäränkkäpäivä tästäkin sitten tuli. Pelottaa jo valmiiksi huominen ajotunti ihan liikaa, en tahdo! Ja koulujuttuja on hirveästi, eikä yhtään intoa tehdä niistä mitään. En osaa, en tahto, en pystyn, olen kuitenkin huono.
Mistä tämä fiilis taas tuli? Ei voi ymmärtää.
maanantai 18. toukokuuta 2009
Unista
Näen hirveän paljon unia. Muistan ne melkein poikkeuksetta aina aamuisin.
Viime öisessä unessani oli muutaman kerroksen korkuinen kerrostalo, joka oli L-kirjaimen muotoinen. Jouduin pakenemaan yalon ylimpään kerrokseen erääseen huoneeseen, koska oli kerrottu erään mielenvikaisen ja ympäristölleen vaarallisen olevan vapaalla jalalla. En tiedä, kenen asunto oli, mutta ovi oli auki, joten menin sisään. Avasin ikkunan, ja viereisessä talossa oli poika ikkunassa. Me juttelimme, ja hän kertoi olevansa jonkun julkkiksen (en muista nimeä) salarakas. Nainen oli siis tämä julkimo kuitenkin. Juttelimme sen pojan kanssa, ja kun se mielenvikainen oli ammuttu (?!) pääsin takaisin kotiin.
Uni jatkui vielä, ja seuraavan viikon Seiskassa oli juttua siitä kuinka julkkiksen salarakkaalla on salarakas, eli minä. Tässä vaiheessa tämä meni jo turhan sekavaksi. :D Kuitenkin, uni loppui siihen kun menin kiikuttamaan lehteä sille pojalle että voitaisiin nauraa jutulle yhdessä. Hän tulikin kerrostalonsa pihalla vastaan ja sanoi, että ei tiedä mitä liikoja olen hänestä ja minusta luullut, mutta hän aikoo pysyä nykyisessä suhteessaan. Omituista! En minä tahtonut kuin kiittää. Väärin ymmärretyksi tuleminen jäi päällimmäisenä unesta mieleen.
No, tuli ehkä hieman pitkä ja turhanpäiväinen selostus.
Eniten unissani minua ihmetyttää se, että hirveän monesti niihin liittyy pakeneminen ja joltain piiloutuminen. Olen unissani joutunut piiloutumaan mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja pakenemaan kummallisia asioita. Batmanin Jokeria olen paennut useammin kuin kerran, kouluampujaa monesti, joskus vanhempianikin. Piilopaikkoja on ollut vaikka mitä.
Jännää, etten yleensä koe näitä unia kuitenkaan ahdistaviksi. Tai siis, ne eivät varsinaisesti ole painajaisia. Olenko katsonut vain liikaa elokuvia? Mahdollista.
Pitäisi alkaa kirjoittaa varmaan unia ylös. Olisi mielenkiintoista tietää erilaisten unijuttujen symboliikkaa ja vastaavaa. En vaan ikinä muista ottaa kynää kauniiseen käteen ja raapustaa niitä muistiin!
Huomenna olisi aika suunnata kohti Tamperetta. Jännittää kieltämättä hieman. Toivottavasti en mokaa aivan täydellisesti!
Röyksopp kuulostaa harvinaisen hyvältä.
Viime öisessä unessani oli muutaman kerroksen korkuinen kerrostalo, joka oli L-kirjaimen muotoinen. Jouduin pakenemaan yalon ylimpään kerrokseen erääseen huoneeseen, koska oli kerrottu erään mielenvikaisen ja ympäristölleen vaarallisen olevan vapaalla jalalla. En tiedä, kenen asunto oli, mutta ovi oli auki, joten menin sisään. Avasin ikkunan, ja viereisessä talossa oli poika ikkunassa. Me juttelimme, ja hän kertoi olevansa jonkun julkkiksen (en muista nimeä) salarakas. Nainen oli siis tämä julkimo kuitenkin. Juttelimme sen pojan kanssa, ja kun se mielenvikainen oli ammuttu (?!) pääsin takaisin kotiin.
Uni jatkui vielä, ja seuraavan viikon Seiskassa oli juttua siitä kuinka julkkiksen salarakkaalla on salarakas, eli minä. Tässä vaiheessa tämä meni jo turhan sekavaksi. :D Kuitenkin, uni loppui siihen kun menin kiikuttamaan lehteä sille pojalle että voitaisiin nauraa jutulle yhdessä. Hän tulikin kerrostalonsa pihalla vastaan ja sanoi, että ei tiedä mitä liikoja olen hänestä ja minusta luullut, mutta hän aikoo pysyä nykyisessä suhteessaan. Omituista! En minä tahtonut kuin kiittää. Väärin ymmärretyksi tuleminen jäi päällimmäisenä unesta mieleen.
No, tuli ehkä hieman pitkä ja turhanpäiväinen selostus.
Eniten unissani minua ihmetyttää se, että hirveän monesti niihin liittyy pakeneminen ja joltain piiloutuminen. Olen unissani joutunut piiloutumaan mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja pakenemaan kummallisia asioita. Batmanin Jokeria olen paennut useammin kuin kerran, kouluampujaa monesti, joskus vanhempianikin. Piilopaikkoja on ollut vaikka mitä.
Jännää, etten yleensä koe näitä unia kuitenkaan ahdistaviksi. Tai siis, ne eivät varsinaisesti ole painajaisia. Olenko katsonut vain liikaa elokuvia? Mahdollista.
Pitäisi alkaa kirjoittaa varmaan unia ylös. Olisi mielenkiintoista tietää erilaisten unijuttujen symboliikkaa ja vastaavaa. En vaan ikinä muista ottaa kynää kauniiseen käteen ja raapustaa niitä muistiin!
Huomenna olisi aika suunnata kohti Tamperetta. Jännittää kieltämättä hieman. Toivottavasti en mokaa aivan täydellisesti!
Röyksopp kuulostaa harvinaisen hyvältä.
sunnuntai 17. toukokuuta 2009
Casablancan loppuratkaisu on fiasko
Onpa ollut tylsä sunnuntai. Mitäänsanomaton. Tylsä. Tarkoitukseton.
Olen ollut saamaton, laiska, rasittava ja ärsyttävä.
Otin pari viikkoa sitten käyttöön vanhan puhelimeni. Tänään se alkoi vinkua että tekstiviestimuisti alkaa olla täynnä. No, ajattelin sitten, että eipä auta muu kuin alkaa karsia turhimpia viestejä. Se oli ehkäpä aikamoinen virhe.
Tuo puhelin oli käytössä kun seurustelin edellisen kerran. Fiksuna tyttönä aloitin sitten niiden viestien poistelemisen sieltä loppupäästä. Tietenkin piti lueskella ne kaikki läpi. Tietenkin. Ei ehkä olisi kannattanut. Kun on kulunut tarpeeksi aikaa, niin toisesta ihmisestä muodostuu hieman vääränlainen kuva pelkästään viestien perusteella, ja kaipaus iskee. Itku oli lähellä, kun mietin kaikenlaisa tyhmää. Onneksi tulin järkiini siinä, ja tajusin että perkele. Minä olen fiksu. Ansaitsen parempaa, enkä sitä, että jään murehtimaan yli vuoden takaisia juttuja. Helpotti kummasti oloa.
Eilenkin itkin. Tosin se oli hieman koominenkin tilanne. En ikinä, siis ikinä ennen ole itkenyt urheilun takia! En vaan mahtanut itselleni mitään kun katsoin pomppupallon SM-finaalia ja näin Laineen nostavan sen patsaan. En itkenyt siksi,että olisin ollut ylionnellinen Namikan puolesta. Itkin siksi, että Teemu Lainetta tulee ikävä. Hirveän sympaattinen ihminen.
Ensi viikko on aika sekava ja hajanainen. Maanantaina koulua. Tiistaina Tampereella pääsykokeet. Keskiviikkona koulua, ja filosofian koe. Torstaina vapaata, illalla matkustus Mikkeliin. Perjantaina Mikkelissä nuoriso-ja vapaa-ajan ohjaajan pääsykokeet. Lauantaina koulua, hissan koe. Lauantaina myös retkeilen Flamingoon Vantaalle(?).
Hirveä nälkä. Mutta kävin vaa'alla ja se kertoi armottoman totuuden; tästä lähtien ei ruokaa suuhun kello kahdeksan jälkeen.
Olen ollut saamaton, laiska, rasittava ja ärsyttävä.
Otin pari viikkoa sitten käyttöön vanhan puhelimeni. Tänään se alkoi vinkua että tekstiviestimuisti alkaa olla täynnä. No, ajattelin sitten, että eipä auta muu kuin alkaa karsia turhimpia viestejä. Se oli ehkäpä aikamoinen virhe.
Tuo puhelin oli käytössä kun seurustelin edellisen kerran. Fiksuna tyttönä aloitin sitten niiden viestien poistelemisen sieltä loppupäästä. Tietenkin piti lueskella ne kaikki läpi. Tietenkin. Ei ehkä olisi kannattanut. Kun on kulunut tarpeeksi aikaa, niin toisesta ihmisestä muodostuu hieman vääränlainen kuva pelkästään viestien perusteella, ja kaipaus iskee. Itku oli lähellä, kun mietin kaikenlaisa tyhmää. Onneksi tulin järkiini siinä, ja tajusin että perkele. Minä olen fiksu. Ansaitsen parempaa, enkä sitä, että jään murehtimaan yli vuoden takaisia juttuja. Helpotti kummasti oloa.
Eilenkin itkin. Tosin se oli hieman koominenkin tilanne. En ikinä, siis ikinä ennen ole itkenyt urheilun takia! En vaan mahtanut itselleni mitään kun katsoin pomppupallon SM-finaalia ja näin Laineen nostavan sen patsaan. En itkenyt siksi,että olisin ollut ylionnellinen Namikan puolesta. Itkin siksi, että Teemu Lainetta tulee ikävä. Hirveän sympaattinen ihminen.
Ensi viikko on aika sekava ja hajanainen. Maanantaina koulua. Tiistaina Tampereella pääsykokeet. Keskiviikkona koulua, ja filosofian koe. Torstaina vapaata, illalla matkustus Mikkeliin. Perjantaina Mikkelissä nuoriso-ja vapaa-ajan ohjaajan pääsykokeet. Lauantaina koulua, hissan koe. Lauantaina myös retkeilen Flamingoon Vantaalle(?).
Hirveä nälkä. Mutta kävin vaa'alla ja se kertoi armottoman totuuden; tästä lähtien ei ruokaa suuhun kello kahdeksan jälkeen.
sunnuntai 10. toukokuuta 2009
Ah. Rauha. Suloinen hiljaisuus sukulaisten ja puolisukulaisten kälätyksen jälkeen.
Koko ajan tässä viime päivät olen tolkuttanut itselleni, etten saa innostua mahdollisesta muutosta liikaa. Siltikin, tuo pahuksen paperinpala saa minut hymyilemään ja suunnittelemaan vaikka mitä.
Olen esimerkiksi miettinyt, mitä kaikkea otan mukaani jos täältä turvallisesta kolostani lähden maailmalle.
Nojatuolin, tietenkin. Sen olen itse ostanut ja se on ostettu tulevaisuuden kotiani ajatellen.
Dvd:itä, paljon. Suurin osa noista kun nyt sattuu olemaan omiani.
Seinäkellon. Tauluja. Kirjoja. Tietokone ja vaatteita tietenkin. Astiastoni.
Sänkyä en aio todellakaan ottaa mukaan. Aion hankkia uuden, ja isomman. Mutta muumilakanat, ja kaikki muut ihanat lakanat, kyllä kannan mukaani!
Oi että. Suunnitteleminen jos mikä on ihanaa. Mutta pelkään, että nyt kun kirjoitin nämäkin asiat ylös, ei toiveeni toteudu. Ärsyttävää.
Luin John Irvingin kirjan Leski vuoden verran. En oikein tiedä, pidinkö siitä vai en. Alkuosa oli pelkkää seksiä tai eroottisuutta. Loppua kohden juoni kuitenkin muuttui mielenkiintoiseksi ja jännittäväksi - joten ahmin kirjan muutamassa päivässä. 500 sivua meni hujauksessa. Ajattelin lukea uteliaisuuttani jonkin muunkin herran kirjan. Tosin en Garpin maailmaa, koska siinä painitaan. Tosi jännää lukea painikuvauksia? No, kai joku niistäkin tykkää.
Vielä.. Mm..15 päivää koulua! Tai no, 17, mutta jätin pois nuo valintakoepäivät. Ensi viikosta tulee kyllä rankka.
Koko ajan tässä viime päivät olen tolkuttanut itselleni, etten saa innostua mahdollisesta muutosta liikaa. Siltikin, tuo pahuksen paperinpala saa minut hymyilemään ja suunnittelemaan vaikka mitä.
Olen esimerkiksi miettinyt, mitä kaikkea otan mukaani jos täältä turvallisesta kolostani lähden maailmalle.
Nojatuolin, tietenkin. Sen olen itse ostanut ja se on ostettu tulevaisuuden kotiani ajatellen.
Dvd:itä, paljon. Suurin osa noista kun nyt sattuu olemaan omiani.
Seinäkellon. Tauluja. Kirjoja. Tietokone ja vaatteita tietenkin. Astiastoni.
Sänkyä en aio todellakaan ottaa mukaan. Aion hankkia uuden, ja isomman. Mutta muumilakanat, ja kaikki muut ihanat lakanat, kyllä kannan mukaani!
Oi että. Suunnitteleminen jos mikä on ihanaa. Mutta pelkään, että nyt kun kirjoitin nämäkin asiat ylös, ei toiveeni toteudu. Ärsyttävää.
Luin John Irvingin kirjan Leski vuoden verran. En oikein tiedä, pidinkö siitä vai en. Alkuosa oli pelkkää seksiä tai eroottisuutta. Loppua kohden juoni kuitenkin muuttui mielenkiintoiseksi ja jännittäväksi - joten ahmin kirjan muutamassa päivässä. 500 sivua meni hujauksessa. Ajattelin lukea uteliaisuuttani jonkin muunkin herran kirjan. Tosin en Garpin maailmaa, koska siinä painitaan. Tosi jännää lukea painikuvauksia? No, kai joku niistäkin tykkää.
Vielä.. Mm..15 päivää koulua! Tai no, 17, mutta jätin pois nuo valintakoepäivät. Ensi viikosta tulee kyllä rankka.
tiistai 5. toukokuuta 2009
Damdidam
Mistä tää päänsärky nyt mun päähän pesiyty? Eilisestä asti ollut. Joo-o, koneella olo auttaa asiaa, tiedän!
Sormet ei tottele, kirjoitin niin innokkaasti hissan nettitehtäviä, että nyt nämä on ihan jumissa. Valivalivalivali.
Väsyttää vaan. Ja ärsyttää, kun nykyään on aina ihan liian kuuma nukkuessa. No, ei mahda mitään.
Pitäisi vielä pari viikkoa koulua jaksaa, mutta tuntuu niiiiiin ylivoimaiselta! Oikeasti, ei vain kykene. Voisin vaan lähteä tallustelemaan johonkin päämäräättömästi. Autokouluakin pitäisi kaiken lisäksi innoissaan käydä. Tekis mieli näyttää kieltä koko touhulle.
Mutta jotai hyvääkin! Tänään oli ihana polkea kotiin, kun oli juuri satanut vettä. Kaikki tuoksuu jotenkin raikkaalta ja puhtaalta. Hymyilin varmaan hölmönä koko matkan. Mutta ei se mitään, ihan normaalia multa.
Ja toinen hyvä juttu! Sain uudet farkut ja ne on kivat. Tykkään niistä kovasti.
Nyt yritän syventyä tuohon kirjaan.. Jos saisin vaikka oikeasti luettuakin sitä.
Sormet ei tottele, kirjoitin niin innokkaasti hissan nettitehtäviä, että nyt nämä on ihan jumissa. Valivalivalivali.
Väsyttää vaan. Ja ärsyttää, kun nykyään on aina ihan liian kuuma nukkuessa. No, ei mahda mitään.
Pitäisi vielä pari viikkoa koulua jaksaa, mutta tuntuu niiiiiin ylivoimaiselta! Oikeasti, ei vain kykene. Voisin vaan lähteä tallustelemaan johonkin päämäräättömästi. Autokouluakin pitäisi kaiken lisäksi innoissaan käydä. Tekis mieli näyttää kieltä koko touhulle.
Mutta jotai hyvääkin! Tänään oli ihana polkea kotiin, kun oli juuri satanut vettä. Kaikki tuoksuu jotenkin raikkaalta ja puhtaalta. Hymyilin varmaan hölmönä koko matkan. Mutta ei se mitään, ihan normaalia multa.
Ja toinen hyvä juttu! Sain uudet farkut ja ne on kivat. Tykkään niistä kovasti.
Nyt yritän syventyä tuohon kirjaan.. Jos saisin vaikka oikeasti luettuakin sitä.
sunnuntai 3. toukokuuta 2009
Siivosin tänään vaatekaappini. No joo,sain siinä pikkuset raivokohtauksetkin, mutta niistä en ajatellut puhuvani!
Lähinnä siitä, mitä kaikkia yllätyksiä kaappi kätkikään sisälleen.
Tarkoituksena oli, että heitän pois kaikki vaatteet, mitä en käytä/mitkä ovat liian pieniä/mistä en tykkää. Vähän turhan monen kohdalla jäin huokailemaan ja arpomaan, raasinko heittää pois vai en.
Osa lähti ihan puhtaasti siitä syystä, että vaate oli pieni. Äiti siunaili,kun en millään olisi tahtonut luopua yksistä rintsikoista. Mutta sinne nekin lensi, huspois.
Tajusin, että mulla on hirveästi mustia vaatteita. Ihan liikaa! Siksipä piristinkin viime keskiviikkona vaatekaappiani, ja ostin oikeasti värikkäitä vaatteita. Kaksi t-paitaa, valkoisen ja valko-puna-raidallisen, yhden aivan ihanan,melkein mekko-pituisen punaisen paidan missä on valkoisia palloja ja sellainen hiiiieno avonainen selkä. Ehkä tulevan kesän lempivaate. Lisäksi vielä sininen edestä napitettava kaulus-t-paita ja persikan värinen supersöpö neule. Kyllä nyt oon niin tyttömäinen kerrassaan, jos noista joku on päällä! Ei pitäisi äidilläkään olla valitettavaa, että näytän pojalta.
Lomakin alkaa kohta.. Pelottavaa, tämä jakso valuu sormien läpi vauhdilla. Kaikki jutut on ihan kesken vielä. En tiedä oikein mistä edes aloittaisi.
Hrr! Miksi mua palelee? Ei saisi.
Eksyin hieman aiheesta, mutta ei se mitään!
Haluaisin ainakin kaksi uutta kesämekkoa. Aion mekkoistua tänä kesänä. Korkea aika alkaa minunkin vähän leikkiä neitiä!
Lähinnä siitä, mitä kaikkia yllätyksiä kaappi kätkikään sisälleen.
Tarkoituksena oli, että heitän pois kaikki vaatteet, mitä en käytä/mitkä ovat liian pieniä/mistä en tykkää. Vähän turhan monen kohdalla jäin huokailemaan ja arpomaan, raasinko heittää pois vai en.
Osa lähti ihan puhtaasti siitä syystä, että vaate oli pieni. Äiti siunaili,kun en millään olisi tahtonut luopua yksistä rintsikoista. Mutta sinne nekin lensi, huspois.
Tajusin, että mulla on hirveästi mustia vaatteita. Ihan liikaa! Siksipä piristinkin viime keskiviikkona vaatekaappiani, ja ostin oikeasti värikkäitä vaatteita. Kaksi t-paitaa, valkoisen ja valko-puna-raidallisen, yhden aivan ihanan,melkein mekko-pituisen punaisen paidan missä on valkoisia palloja ja sellainen hiiiieno avonainen selkä. Ehkä tulevan kesän lempivaate. Lisäksi vielä sininen edestä napitettava kaulus-t-paita ja persikan värinen supersöpö neule. Kyllä nyt oon niin tyttömäinen kerrassaan, jos noista joku on päällä! Ei pitäisi äidilläkään olla valitettavaa, että näytän pojalta.
Lomakin alkaa kohta.. Pelottavaa, tämä jakso valuu sormien läpi vauhdilla. Kaikki jutut on ihan kesken vielä. En tiedä oikein mistä edes aloittaisi.
Hrr! Miksi mua palelee? Ei saisi.
Eksyin hieman aiheesta, mutta ei se mitään!
Haluaisin ainakin kaksi uutta kesämekkoa. Aion mekkoistua tänä kesänä. Korkea aika alkaa minunkin vähän leikkiä neitiä!
lauantai 25. huhtikuuta 2009
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
sunnuntai 12. huhtikuuta 2009
Mitäköhän mä nyt teen? Viimeiset kaksi viikkoa Lisbeth Salander ja Mikael Blomkvist ovat olleet osa elämääni ja tänään kun sain kirjan loppuun Urheilutalon kahviossa tuli tyhjä olo. Epätoivoisena selailin lukuja uudestaan ja yritin päästä tarinaan uudestaan mukaan. Ei siitä ollut iloa.
Sen tiedän, että ikinä en tule saamaan samankaltaista lukukokemusta. Kirjatrilogia imaisi niin mut mukanaan, ja ahmin 600-700 sivuiset järkäleet parissa viikossa. En malttanut lopettaa, Lisbeth tuli jopa uniini joskus. Ehkä merkittävin kirjahahmo minun elämässäni ikinä.
En tiedä mikä Stieg Larssonin salaisuus oli, mutta hän tosiaankin sai minut innostumaan kirjasta. Kaikki oli jotenkin niin todentuntuista.
Tulee ikävä noita kirjoja. Enkä tiedä mitä nyt osaan lukea.
Väsyttää vähän.
Pakko laittaa kuva meidän kultapojista. Oli ne niin sulosia ja hämillään kun voittivat. Ihan oikein niille.
Ja joo, surkea kännykkälaatu, ja muutenkin huono kuva. Mutta eipä tätä muutenkaan kukaan lue, eli ei sillä niin väliä. :D
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Mistäköhän tämäkin fiilis taas tuli? Vielä aiemmin viikollahan kaikki oli niin hyvin ja ei ollut mitään valitettavaa. Sitten jotenkin vaan mikään ei enää tunnukaan taas miltään ja kaikki on ikävää.
En tiedä, onko tässä kyse vaan tosiaan yhden ihmisen sanomisista vai vaan mun pään sisälllä olevista ongelmista ja idioottimaisuuksista.
Ärsyttää vaan itseäänkin, kun suurimpaan osaan kysymyksistä vastaan vaan ihan sama, emmä tiiä tai niinpä kai. Harmittaa perheen ja kavereiden puolesta, kun oon ilkeä. Eihän niistä kukaan ole mitään tehnyt.
Telkkarissa hämähäkki sotkeutui omaan verkkoonsa. Yleensä nauraisin moiselle, kun en muutenkaan pidä hämähäkeistä. Nyt tuntui vaan pahalta pikkusen puolesta.
Tämä dokkari on muutenkin aika mielenkiintoinen.
No joo, ei pitänyt luontodokkarista puhua. Mutta merihevoset on söpöjä.
Joka paikkaan sattuu. Saatanan kuntopiiri ja telinevoimistelu. Vihaan liikuntaa.
Tai ehkä vihaan vaan itseäni kun en osaa liikkua.
Joo. Nyt loppu.
Paistais ees aurinko.
En tiedä, onko tässä kyse vaan tosiaan yhden ihmisen sanomisista vai vaan mun pään sisälllä olevista ongelmista ja idioottimaisuuksista.
Ärsyttää vaan itseäänkin, kun suurimpaan osaan kysymyksistä vastaan vaan ihan sama, emmä tiiä tai niinpä kai. Harmittaa perheen ja kavereiden puolesta, kun oon ilkeä. Eihän niistä kukaan ole mitään tehnyt.
Telkkarissa hämähäkki sotkeutui omaan verkkoonsa. Yleensä nauraisin moiselle, kun en muutenkaan pidä hämähäkeistä. Nyt tuntui vaan pahalta pikkusen puolesta.
Tämä dokkari on muutenkin aika mielenkiintoinen.
No joo, ei pitänyt luontodokkarista puhua. Mutta merihevoset on söpöjä.
Joka paikkaan sattuu. Saatanan kuntopiiri ja telinevoimistelu. Vihaan liikuntaa.
Tai ehkä vihaan vaan itseäni kun en osaa liikkua.
Joo. Nyt loppu.
Paistais ees aurinko.
perjantai 3. huhtikuuta 2009
Koeviikko ohi.
Tämä viikko on kyllä ollut aika tapahtumarikas, pitkästä aikaa. Keskiviikkona alkoi autokoulu. Oon teoriatuntien ainoa osallistuja. :D Sinänsä kyllä älyttömän kivaa. Kun on niin mukava opettaja, toivottavasti ajotunnit on kanssa Karinin opastuksella.
Eilen oli työhaastattelu vanhainkotiin. Pääsen sinne jos en pääse päiväkotiin. Haluan kyllä hirveästi sinne päiväkotiin, se olisi mulle unelmakesätyöpaikka.
Tänään oli ammatinvalintapsykologi, oli kyllä niin mukava nainen ettei tosikaan! Menen heinäkuussa uudestaan, kun tiedetään meenkö johonkin toiseen kouluun vai en. Oi että. Ihana nainen. Sillä oli sellainen värikäs ja pirteä mekko päällään, silmälasit ja kiharat hiukset. Lempeä katse. Olisin voinut puhua hänelle ikuisuuden, ainakin tuntui siltä. Oli helpottavaa päästä purkamaan tilannetta jollekin täysin ulkopuoliselle.
Olin Petralla illalla. Katsottiin Brokeback mountain. Tykkäsin, ihanat maisemat! Ja muutenkin, aika koskettava elokuva.
Tykkään olla Petralla. Siellä on niin kotoisaa ja vanhemmat niin älyttömän mukavia. Tulee aina jotenkin niin hyvä fiilis, kun siellä on. Ja Rollo-hauva torkkui mun vieressä. Aww.
Sanoin äidille että ostaa mulle poikaystävätyynyn. Äiti sanoi vaan että "voi luoja sun kanssa". Niinpä. Mutta ostan kyllä pian itte sellasen, tai tuunaan itse! Tulee kyllä varmasti niin hieno että takaa maailman makeimmat unet ku semmosen tyynyn ottaa viekkuun. Or not.
Tämä viikko on kyllä ollut aika tapahtumarikas, pitkästä aikaa. Keskiviikkona alkoi autokoulu. Oon teoriatuntien ainoa osallistuja. :D Sinänsä kyllä älyttömän kivaa. Kun on niin mukava opettaja, toivottavasti ajotunnit on kanssa Karinin opastuksella.
Eilen oli työhaastattelu vanhainkotiin. Pääsen sinne jos en pääse päiväkotiin. Haluan kyllä hirveästi sinne päiväkotiin, se olisi mulle unelmakesätyöpaikka.
Tänään oli ammatinvalintapsykologi, oli kyllä niin mukava nainen ettei tosikaan! Menen heinäkuussa uudestaan, kun tiedetään meenkö johonkin toiseen kouluun vai en. Oi että. Ihana nainen. Sillä oli sellainen värikäs ja pirteä mekko päällään, silmälasit ja kiharat hiukset. Lempeä katse. Olisin voinut puhua hänelle ikuisuuden, ainakin tuntui siltä. Oli helpottavaa päästä purkamaan tilannetta jollekin täysin ulkopuoliselle.
Olin Petralla illalla. Katsottiin Brokeback mountain. Tykkäsin, ihanat maisemat! Ja muutenkin, aika koskettava elokuva.
Tykkään olla Petralla. Siellä on niin kotoisaa ja vanhemmat niin älyttömän mukavia. Tulee aina jotenkin niin hyvä fiilis, kun siellä on. Ja Rollo-hauva torkkui mun vieressä. Aww.
Sanoin äidille että ostaa mulle poikaystävätyynyn. Äiti sanoi vaan että "voi luoja sun kanssa". Niinpä. Mutta ostan kyllä pian itte sellasen, tai tuunaan itse! Tulee kyllä varmasti niin hieno että takaa maailman makeimmat unet ku semmosen tyynyn ottaa viekkuun. Or not.
keskiviikko 25. maaliskuuta 2009
Jäädä kun pitäisi lähteä
Tänään olin menossa ja tulossa ja koko ajan tekemässä jotain! Sain kesätyöhaastattelukutsun, joka on mahtavaa. Ja yhdestä puuttuneesta terveystiedon kurssista sainkin ysin! Olin ihan ihmeissäni.
Viimein kun tuli rauhoittumisen hetki, olinkin yksin kotona ja makasin isolla vanhempien sängyllä. Tuli yksinäisyysolo, rutistin peittoa ja yritin ajatella positiivisia.
Kevät tämän tekee, ettei tahtoisi aina olla yksin. Ettei tahtoisi aina vaan kuvitella, haaveilla ja tuntea olevansa ilman ketään.
En minä oikeen edes tiedä mitä haluan. Tai no,ainakin läheisyyttä.
Kai se vaan on niin että kaikki aikanaan. Mutta milloin tulee taas mun vuoro?
Onneksi unelmoiminen ei ole kielletty. On sekin tyhjää parempi.
Nyt peiton alle lämpimään.
Viimein kun tuli rauhoittumisen hetki, olinkin yksin kotona ja makasin isolla vanhempien sängyllä. Tuli yksinäisyysolo, rutistin peittoa ja yritin ajatella positiivisia.
Kevät tämän tekee, ettei tahtoisi aina olla yksin. Ettei tahtoisi aina vaan kuvitella, haaveilla ja tuntea olevansa ilman ketään.
En minä oikeen edes tiedä mitä haluan. Tai no,ainakin läheisyyttä.
Kai se vaan on niin että kaikki aikanaan. Mutta milloin tulee taas mun vuoro?
Onneksi unelmoiminen ei ole kielletty. On sekin tyhjää parempi.
Nyt peiton alle lämpimään.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Mua vaan itkettää. Niinkin ison asian kuin hygieniapassin takia.
En minä mitään osaa enkä ikinä onnistu missään. Alkaa olla vähissä, liian vähissä, onnistumisen tunteita ei tule mistään. Tosin monesti en enää viitsi edes yrittää, koska itseluottamus on niin pohjissa.
En tiedä mitä pitäisi tehdä. En osaa tehdä mitään ja mun positiivinen asenne on katoamassa aina vaan pidemmiksi ajanjaksoiksi. Se huolestuttaa muakin.
Inhottaa olla näin lapsellinen ja riittämätön.
En minä mitään osaa enkä ikinä onnistu missään. Alkaa olla vähissä, liian vähissä, onnistumisen tunteita ei tule mistään. Tosin monesti en enää viitsi edes yrittää, koska itseluottamus on niin pohjissa.
En tiedä mitä pitäisi tehdä. En osaa tehdä mitään ja mun positiivinen asenne on katoamassa aina vaan pidemmiksi ajanjaksoiksi. Se huolestuttaa muakin.
Inhottaa olla näin lapsellinen ja riittämätön.
sunnuntai 22. maaliskuuta 2009
Aika kuole ei tappamallakaan.
Olin äidin kanssa järvellä kävelemässä, ja oli upea ilma! Vähän näpsin kuviakin
Musta tuntuu oikeasti että kevät on jo melkein täällä.
Musta tuntuu oikeasti että kevät on jo melkein täällä.
maanantai 16. maaliskuuta 2009
100 asiaa joista pidän
Tänään iski tylsyys. Kirjoitin ihanaan paperipäiväkirjaani 100 asiaa joista pidän, ja päätin nyt jakaa sen kanssanne. Olkaa hyvät. Asiat eivät ole missään paremmuusjärjestyksessä.
-Kesä
-Perhe ja sukulaiset
-Rakkaus
-Elokuvat
-Musiikki
-Dvd-levyt
-Oma sänky
-Läheisyys
-Kauniit sanat
-Lautapelit
-Ystävät
-Hymy vieraalta ihmiseltä
-Junassa matkustaminen
-Silittäminen
-Kissat
-Koirat
-Uiminen
-Kesäyöt
-Kitara
-Lumienkelit
-Koris
-Lapset
-Johnny Depp
-Elokuvasitaatit
-Jäätelö kuumana kesäpäivänä
-Mummu ja pappa
-Pyöräily
-Pitkät automatkat
-Lukeminen
-Vierekkäin nukkuminen
-Kirjoittaminen
-Suuteleminen
-Posken silittäminen
-Teltassa nukkuminen
-Aurinko
-Pomppiminen
-Pikku My
-Muumit
-Historia
-Psykologia
-Lohduttaminen
-Kirjastot
-Nukkuminen
-Sauna
-Hyvät tv-sarjat
-Äiti
-Järvet
-Sylissä oleminen
-Jutteleminen
-Iskä
-Huumori
-Hauskat jutut
-Nauru ja nauraminen
-Ihmisten äänet
-Friends
-Fiilistelybiisit
-Keikat
-Pilvien katselu
-Uuden kirjan tuoksu
-Muumimukit
-Silmiin katsominen
-Yllätykset
-Laulaminen
-Seksi
-Runot
-T-paidat
-Lattialla makaaminen
-Tyyni ilma
-Synttärit
-Joulu
-Pojat
-Katseet
-Kädestä pitäminen
-Värit
-Aamut ja aamumakoilut
-Herääminen toisen vierestä
-Kreikka
-Herkut
-Ikävä
-Laukut
-Laivat
-Haaveileminen
-Onnistumistunteet
-Lumessa riehuminen
-Tekstiviestit
-Meseviestit
-Lakanat
-iPod
-Tietokone
-Satamat
-Juhannus
-Sadut
-Kengät
-Eläinten pennut
-Suihku
-Kauneus
-Mustavalkoiset valokuvat
-Kiitoksen saaminen
-Suunniteleminen/listojen tekeminen
-Rentoutuminen
Tällaista tänään.
-Kesä
-Perhe ja sukulaiset
-Rakkaus
-Elokuvat
-Musiikki
-Dvd-levyt
-Oma sänky
-Läheisyys
-Kauniit sanat
-Lautapelit
-Ystävät
-Hymy vieraalta ihmiseltä
-Junassa matkustaminen
-Silittäminen
-Kissat
-Koirat
-Uiminen
-Kesäyöt
-Kitara
-Lumienkelit
-Koris
-Lapset
-Johnny Depp
-Elokuvasitaatit
-Jäätelö kuumana kesäpäivänä
-Mummu ja pappa
-Pyöräily
-Pitkät automatkat
-Lukeminen
-Vierekkäin nukkuminen
-Kirjoittaminen
-Suuteleminen
-Posken silittäminen
-Teltassa nukkuminen
-Aurinko
-Pomppiminen
-Pikku My
-Muumit
-Historia
-Psykologia
-Lohduttaminen
-Kirjastot
-Nukkuminen
-Sauna
-Hyvät tv-sarjat
-Äiti
-Järvet
-Sylissä oleminen
-Jutteleminen
-Iskä
-Huumori
-Hauskat jutut
-Nauru ja nauraminen
-Ihmisten äänet
-Friends
-Fiilistelybiisit
-Keikat
-Pilvien katselu
-Uuden kirjan tuoksu
-Muumimukit
-Silmiin katsominen
-Yllätykset
-Laulaminen
-Seksi
-Runot
-T-paidat
-Lattialla makaaminen
-Tyyni ilma
-Synttärit
-Joulu
-Pojat
-Katseet
-Kädestä pitäminen
-Värit
-Aamut ja aamumakoilut
-Herääminen toisen vierestä
-Kreikka
-Herkut
-Ikävä
-Laukut
-Laivat
-Haaveileminen
-Onnistumistunteet
-Lumessa riehuminen
-Tekstiviestit
-Meseviestit
-Lakanat
-iPod
-Tietokone
-Satamat
-Juhannus
-Sadut
-Kengät
-Eläinten pennut
-Suihku
-Kauneus
-Mustavalkoiset valokuvat
-Kiitoksen saaminen
-Suunniteleminen/listojen tekeminen
-Rentoutuminen
Tällaista tänään.
tiistai 10. maaliskuuta 2009
Vie toiveista pois, sylistä syliin
Tänään oli hyvä päivä. Aamulla meinasi vaan vähän ärsyttää kun ei mikään toiminut, mutta koulussa kaikki meni ihan hyvin. Viihdyinkin, pitäisi vain oikeasti olla iloinen useammin. Se kun minulta tuntuu luonnistuvan paremmin kuin möksönä olo.
Liikuntatunti oli mukava. Tykkään meidän sijaisesta, se on tosi mukava mulle varsinkin. Paulalla, meidän oikealla opella on jotain hirveitä ennakkoluuloja vähän isompikokoisia kohtaan. Tai se pitää vaan jotenkin automaattisesti niin paljon huonompana.
Maija Vilkkumaa vie mut kesään ja laiturille istumaan katsellen tyyntä vettä. Oi kun olisikin jo kesä. Haluan istua mekossa ja hupparissa puoleenyöhön rannalla ja miettiä että elämä on tässä ja nyt.
Huomenna on jo keskiviikko, ja kymmenen aamu. Jotenkin olo on paljon parempi kuin esimerkiksi viikko sitten.
Äidinkään valitus ei tunnu niin pahalta.
Musta tuntuu, että kyllä tämä tästä. Pitkästä aikaa hymyilyttää ilman mitään sen kummempaa syytä.
Toivon vaan, että saan säilytettyä tämän olotilan.
Liikuntatunti oli mukava. Tykkään meidän sijaisesta, se on tosi mukava mulle varsinkin. Paulalla, meidän oikealla opella on jotain hirveitä ennakkoluuloja vähän isompikokoisia kohtaan. Tai se pitää vaan jotenkin automaattisesti niin paljon huonompana.
Maija Vilkkumaa vie mut kesään ja laiturille istumaan katsellen tyyntä vettä. Oi kun olisikin jo kesä. Haluan istua mekossa ja hupparissa puoleenyöhön rannalla ja miettiä että elämä on tässä ja nyt.
Huomenna on jo keskiviikko, ja kymmenen aamu. Jotenkin olo on paljon parempi kuin esimerkiksi viikko sitten.
Äidinkään valitus ei tunnu niin pahalta.
Musta tuntuu, että kyllä tämä tästä. Pitkästä aikaa hymyilyttää ilman mitään sen kummempaa syytä.
Toivon vaan, että saan säilytettyä tämän olotilan.
lauantai 7. maaliskuuta 2009
Ikuisuus on tässä
Eilen illalla oli kamalaa. Pilasin mokkapalataikinan ja itkin, huusin ja murjotin. Oikeasti se ei ollut mokkapalataikinan vika, kyllähän sen nyt tyhmempikin ymmärtää. Pelotti vain, koska ensimmäistä kertaa tämä paha oloni oli muidenkin kuin itseni asia.
Jotenkin vain, on tapahtunut liikaa ja ei mitään. Painoa on tullut liikaa, motivaatiota kaikkeen valunut sormien välistä, en ole löytänyt hyväksyntää, ystävät häviävät, helpompi olla tekemättä mitään kuin tarttua niskasta kiinni ja potkasta itseään perseelle.
Tiedän, että pitäisi tehdä. Tehdä ja tehdä. Olla reipas. Haluan olla reipas, haluan olla pirteä Anni jota hymyilyttää kaikki ja joka ahmii Aku Ankkoja niille nauraen.
En vain tiedä, mistä pitäisi aloittaa. Niin monta kertaa olen ottanut koulukirjan käteen, lukenut ensimmäisen tehtävän. Onnistunut, katsonut seuraavaa tehtävää, alkanut ennen lauseen lukemista loppuun toistaa päässäni enosaaenosaaenosaaenosaa ja vaipunut syvemmälle itsesääliin ja epätoivoon.
Liian monta kertaa olen ollut lähdössä lenkille, uimaan, salille. Tekemään jotain. Pois kotoa. Mutta aina oman huoneen turvallisen näköiset ruusutapetit ovat houkutelleet jäämään.
En tahdo olla tällainen. En tiedä kenelle puhua.
Ehkä ylireagoin. Ehkä pitäisi vain unohtaa ja yrittää sopeutua.
Yksi syy, mikä eniten painaa, on se, että en usko kenenkään hyväksyvän minua tällaisena. Artun jälkeen olen omien ajatusten ja Artun puheiden perusteella päätynyt siihen etten tule kelpaamaan enää ikinä kenellekään. Ellen muuta itseäni.
En minä tiedä. En tosiaankaan tiedä.
Minä kun luulin olevani aina niin paljon parempi muita, etten ikinä tule vajoamaan syvälle itsesääliin ja itseinhoon. Luulin, että olen niin paljon kypsempi muita. Ylempänä, ettenhän minä nyt ikinä sano etten saa ketään.
Nyt kun luin tuon tekstin, se tuntuu ihan vieraan kirjoittamalta. Niin kai olenkin.
Mutta joo. Vitun Mikko. Voi helvetin vitun Mikko. Ei voi kun kysyä miksi? Miksi ihmeessä nuori ihminen ottaa hengen itseltään? Ihminen jonka ei ikinä uskoisi tekevän niin..
Yllättäen kaikki tuntuu niin suurelta ja pelottavalta.
Jotenkin vain, on tapahtunut liikaa ja ei mitään. Painoa on tullut liikaa, motivaatiota kaikkeen valunut sormien välistä, en ole löytänyt hyväksyntää, ystävät häviävät, helpompi olla tekemättä mitään kuin tarttua niskasta kiinni ja potkasta itseään perseelle.
Tiedän, että pitäisi tehdä. Tehdä ja tehdä. Olla reipas. Haluan olla reipas, haluan olla pirteä Anni jota hymyilyttää kaikki ja joka ahmii Aku Ankkoja niille nauraen.
En vain tiedä, mistä pitäisi aloittaa. Niin monta kertaa olen ottanut koulukirjan käteen, lukenut ensimmäisen tehtävän. Onnistunut, katsonut seuraavaa tehtävää, alkanut ennen lauseen lukemista loppuun toistaa päässäni enosaaenosaaenosaaenosaa ja vaipunut syvemmälle itsesääliin ja epätoivoon.
Liian monta kertaa olen ollut lähdössä lenkille, uimaan, salille. Tekemään jotain. Pois kotoa. Mutta aina oman huoneen turvallisen näköiset ruusutapetit ovat houkutelleet jäämään.
En tahdo olla tällainen. En tiedä kenelle puhua.
Ehkä ylireagoin. Ehkä pitäisi vain unohtaa ja yrittää sopeutua.
Yksi syy, mikä eniten painaa, on se, että en usko kenenkään hyväksyvän minua tällaisena. Artun jälkeen olen omien ajatusten ja Artun puheiden perusteella päätynyt siihen etten tule kelpaamaan enää ikinä kenellekään. Ellen muuta itseäni.
En minä tiedä. En tosiaankaan tiedä.
Minä kun luulin olevani aina niin paljon parempi muita, etten ikinä tule vajoamaan syvälle itsesääliin ja itseinhoon. Luulin, että olen niin paljon kypsempi muita. Ylempänä, ettenhän minä nyt ikinä sano etten saa ketään.
Nyt kun luin tuon tekstin, se tuntuu ihan vieraan kirjoittamalta. Niin kai olenkin.
Mutta joo. Vitun Mikko. Voi helvetin vitun Mikko. Ei voi kun kysyä miksi? Miksi ihmeessä nuori ihminen ottaa hengen itseltään? Ihminen jonka ei ikinä uskoisi tekevän niin..
Yllättäen kaikki tuntuu niin suurelta ja pelottavalta.
torstai 5. maaliskuuta 2009
Damdididididaaam
Enpäs tiiä. Oli jotain mielessä, mutta ei ole enää.
Onneksi on tämä viikko lopussa ja viikonloppu edessä. Saa itkeä vaikka koko yön eikä tarvitse miettiä miltä silmät näyttää aamulla.
No joo. Koeviikko vaan lähenee, innostus miinus tuhat potenssiin kaksisataaviisikymmentä.
Ei ole mitään sanottavaa oikeasti.
Onneksi on tämä viikko lopussa ja viikonloppu edessä. Saa itkeä vaikka koko yön eikä tarvitse miettiä miltä silmät näyttää aamulla.
No joo. Koeviikko vaan lähenee, innostus miinus tuhat potenssiin kaksisataaviisikymmentä.
Ei ole mitään sanottavaa oikeasti.
perjantai 27. helmikuuta 2009
Perjantai
Tänään on ollut yksi niitä päiviä, milloin kaikki tuntuu menevän pieleen. Ja kun minulla menee asiat pieleen, se näkyy ja kuuluu ; olen täällä yksin ollessani kiroillut, huutanut, potkinut mitä millonkin tielle tulee, heitellyt tavaroita ja hakannut seinää. Koomista, tiedän, mutta totta.
Aamulla päivä alkoi niin, että sain niskaani kourallisen kypsentämätöntä riisiä. Minä raukka oisin vaan tahtonut katsoa onko kaakaojauhoa jossain lisää, mutta sainkin huonosti suljetun riisirasian niskaani.
Lisäksi tänään ärsytti, kun soitin äidille neljä kertaa kysyäkseni mitä elokuvaa mennään katsomaan, ja lopulta se peruuntui siksi kun elokuvat menivät äidin mielestä "huonoon aikaan" ja siksi peruttiin koko reissu. Plus että mankeli temppuili kun yritin kerrankin olla avuksi ja hakkasin sitä kiroillen. Tietenkin oon lyönyt varpaani ja käsivarteni jokaiseen mahdolliseen ulokkeeseen, sotkenut paitani ja liukastunut lehtiä hakiessani. Ei vaan suju ei.
Eli neljän seinän sisällä tämäkin päivä. Pistää ärsyttämään ja itkettämään.
Miksi minun perjantait on aina niitä kamalimpia?
Aamulla päivä alkoi niin, että sain niskaani kourallisen kypsentämätöntä riisiä. Minä raukka oisin vaan tahtonut katsoa onko kaakaojauhoa jossain lisää, mutta sainkin huonosti suljetun riisirasian niskaani.
Lisäksi tänään ärsytti, kun soitin äidille neljä kertaa kysyäkseni mitä elokuvaa mennään katsomaan, ja lopulta se peruuntui siksi kun elokuvat menivät äidin mielestä "huonoon aikaan" ja siksi peruttiin koko reissu. Plus että mankeli temppuili kun yritin kerrankin olla avuksi ja hakkasin sitä kiroillen. Tietenkin oon lyönyt varpaani ja käsivarteni jokaiseen mahdolliseen ulokkeeseen, sotkenut paitani ja liukastunut lehtiä hakiessani. Ei vaan suju ei.
Eli neljän seinän sisällä tämäkin päivä. Pistää ärsyttämään ja itkettämään.
Miksi minun perjantait on aina niitä kamalimpia?
keskiviikko 25. helmikuuta 2009
Olispa kello jo kymmenen! Haluan nukkumaan mutta en tahdo missata mun anatomialeikkejä.
Olotila on huonohko, ehkä tällaisen voisi kuvitella krapulan olevan. Jotenkin vaan paheni kun nukahdin liian moneksi tunniksi. Ououou. Niska on ihan järkyttävän kipeä, sen siitä saa kun nukkuu yönsä pää sängyn ulkopuolella.
Kertoilin mammalle juttuja laivalta ja naurettiin. Hihii.
Kaiken lisäksi puhelimesta loppui akku eikä laturia löydy mistään. julma elämä.
Olotila on huonohko, ehkä tällaisen voisi kuvitella krapulan olevan. Jotenkin vaan paheni kun nukahdin liian moneksi tunniksi. Ououou. Niska on ihan järkyttävän kipeä, sen siitä saa kun nukkuu yönsä pää sängyn ulkopuolella.
Kertoilin mammalle juttuja laivalta ja naurettiin. Hihii.
Kaiken lisäksi puhelimesta loppui akku eikä laturia löydy mistään. julma elämä.
Damdididam
Että sellainen reissu tuli tehtyä. Oma huone tuntuu yllättävän turvalliselta viimeisiin 48 tuntiin verrattuna.
No, ennen näitä kyseisiä tunteja olin yötä Petralla, ja meillä oli Oscar-"valvojaiset". Meillä oli tosi mukavaa ja hauskaa, oli huvittavaa kun tajusin miten väsymyksen eri tilat tuli ja meni, välillä kikatettiin vatsat kipeinä ja yritettiin olla hiljaa, välillä molemmat istui hiljaa ja pilkkivät, välillä jumittaen televisiota.
Harmitti, kun ei ollut nähnyt hirveän montaa elokuvaa niistä, joita ehdokkaina oli. Olisin niin mielelläni halunnut nähdä esimerkiksi Slumdog millionairen ennen gaalaa, samoin Milkin ja The Readerin. No, kyllä ne näin jälkikäteenkin kelpaavat, ei siinä mitään.
Aika hyvin arvailtiin Petran kanssa suurin osa Oscareista, tosin oli hieman hassua, kun Benjamin Button ei saanutkaan kovin montaa pystiä, ja nekin olivat näitä "vähäarvoisempia". Vaikka toisaalta, mielestäni ne kaikki ovat yhtä arvokkaita. Itse mietin, että olisi hienoa joskus voittaa joko parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen tai parhaan muokatun käsikirjoituksen Oscar! Tai ohjaaja-Oscar. Saahan sitä aina haaveilla.
Maanantaina lähdettiin päivällä kohti Helsinkiä reippaina, neljän tunnin yöunilla. Oli oikeen mukavaa, bussimatka meni yllättävän nopeasti.
Saatiin sitten hytti pahimpien riehujien ja rellestäjien vierestä, todella mukava yllätys! No eipä siinä, sitä meteliä ja riehumista saatiin kuunnella sitten se seuraavat vajaa kaksi vuorokautta.
Olin meidän koulusta ainoa joka ei edes maistanut yhtään mitään. Join tyytyväisenä alkoholittomia piña coladoitani, naureskelin kännisille ihmisille ja kuuntelin sarkastisia kommentteja omasta juomattomuudestani ja kännisten poikien/miesten älyttömiä puheita omasta ulkonäöstäni. Joku, jolla on huono itsetunto olisi voinut loukkaantuakin ja masentua niistä puheista. Kieltämättä itsekin pari kertaa purin vähän huulta ja mietin annanko itkun tulla, mutta tyydyin kääntymään poikiin päin ja näyttämään keskisormea. Se helpotti kyllä kummasti.
Jotkut oli myös tosi mukavia kännissä, paitsi ne ketkä hajottivat yhden hytin. No, siinäpähän maksavat. Mutta oli kiva nähdä vanhoja luokkakavereitakin, Lassi oli hauska. Sillä lähti aina elämä uuteen nousuun, vielä seitsemältä aamullakin,ja musta se oli aina yhtä hauskaa.
Kännisten ihmsiten toilailut oli huvittavia. Itse kyllä mökötin eilen illalla yhdessä vaiheessa, mutta ihan vähän vaan. En paljoa.
On kyllä ihana olla kotona, vaikka reissusakin oli mukavaa. Ah, odotan iltaa ja sitä kun pääsen kömpimään oman peiton alle. Ihanaa.
No, ennen näitä kyseisiä tunteja olin yötä Petralla, ja meillä oli Oscar-"valvojaiset". Meillä oli tosi mukavaa ja hauskaa, oli huvittavaa kun tajusin miten väsymyksen eri tilat tuli ja meni, välillä kikatettiin vatsat kipeinä ja yritettiin olla hiljaa, välillä molemmat istui hiljaa ja pilkkivät, välillä jumittaen televisiota.
Harmitti, kun ei ollut nähnyt hirveän montaa elokuvaa niistä, joita ehdokkaina oli. Olisin niin mielelläni halunnut nähdä esimerkiksi Slumdog millionairen ennen gaalaa, samoin Milkin ja The Readerin. No, kyllä ne näin jälkikäteenkin kelpaavat, ei siinä mitään.
Aika hyvin arvailtiin Petran kanssa suurin osa Oscareista, tosin oli hieman hassua, kun Benjamin Button ei saanutkaan kovin montaa pystiä, ja nekin olivat näitä "vähäarvoisempia". Vaikka toisaalta, mielestäni ne kaikki ovat yhtä arvokkaita. Itse mietin, että olisi hienoa joskus voittaa joko parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen tai parhaan muokatun käsikirjoituksen Oscar! Tai ohjaaja-Oscar. Saahan sitä aina haaveilla.
Maanantaina lähdettiin päivällä kohti Helsinkiä reippaina, neljän tunnin yöunilla. Oli oikeen mukavaa, bussimatka meni yllättävän nopeasti.
Saatiin sitten hytti pahimpien riehujien ja rellestäjien vierestä, todella mukava yllätys! No eipä siinä, sitä meteliä ja riehumista saatiin kuunnella sitten se seuraavat vajaa kaksi vuorokautta.
Olin meidän koulusta ainoa joka ei edes maistanut yhtään mitään. Join tyytyväisenä alkoholittomia piña coladoitani, naureskelin kännisille ihmisille ja kuuntelin sarkastisia kommentteja omasta juomattomuudestani ja kännisten poikien/miesten älyttömiä puheita omasta ulkonäöstäni. Joku, jolla on huono itsetunto olisi voinut loukkaantuakin ja masentua niistä puheista. Kieltämättä itsekin pari kertaa purin vähän huulta ja mietin annanko itkun tulla, mutta tyydyin kääntymään poikiin päin ja näyttämään keskisormea. Se helpotti kyllä kummasti.
Jotkut oli myös tosi mukavia kännissä, paitsi ne ketkä hajottivat yhden hytin. No, siinäpähän maksavat. Mutta oli kiva nähdä vanhoja luokkakavereitakin, Lassi oli hauska. Sillä lähti aina elämä uuteen nousuun, vielä seitsemältä aamullakin,ja musta se oli aina yhtä hauskaa.
Kännisten ihmsiten toilailut oli huvittavia. Itse kyllä mökötin eilen illalla yhdessä vaiheessa, mutta ihan vähän vaan. En paljoa.
On kyllä ihana olla kotona, vaikka reissusakin oli mukavaa. Ah, odotan iltaa ja sitä kun pääsen kömpimään oman peiton alle. Ihanaa.
lauantai 21. helmikuuta 2009
Elämä on juhla
Olin eilen Kärkkäisen ostosparatiisissa, ja haluaisin päästä sinne oikeasti töihin, mutta enpä usko että minua huolitaan.
Mukaan tarttui itselleni uusi seinäkello, neljä leffaa, mörkö-muumimuki ja liikaa karkkia. :D Ihan liikaa. Tosin isi maksoi, vai olikohan se äiti. Kuitenkin. :D Oli oikein mukavaa, me mennään äidin kanssa sinne kahdestaan ensi viikolla.
Tänään sitten pitäisi pakata risteilyä varten ja sellaista. Ihan kiva sinne on lähteä, jos osaa valita seuran oikein. Pelottaa vähän muutama ihminen ja niiden käyttäytyminen.
No onneksi minulla on Petra ja Hansu! Mennään laulamaan karaokea ja tanssitaan kaikki pyörryksiin. Tai ne tanssii, minä kattelen tylsänä vierestä koska en osaa tanssia.
Aamulla olisi tehnyt mieli kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Tänään nimittäin voi mennä hieman myöhään jonkun neveheard-oscar-gaalan takia.
Huomenna on sitten lähtö yhdeltä. Jee.
Lopuksi vielä vanhojen tunnelmointia, serkku-Pekka 11 veen kanssa!
Mukaan tarttui itselleni uusi seinäkello, neljä leffaa, mörkö-muumimuki ja liikaa karkkia. :D Ihan liikaa. Tosin isi maksoi, vai olikohan se äiti. Kuitenkin. :D Oli oikein mukavaa, me mennään äidin kanssa sinne kahdestaan ensi viikolla.
Tänään sitten pitäisi pakata risteilyä varten ja sellaista. Ihan kiva sinne on lähteä, jos osaa valita seuran oikein. Pelottaa vähän muutama ihminen ja niiden käyttäytyminen.
No onneksi minulla on Petra ja Hansu! Mennään laulamaan karaokea ja tanssitaan kaikki pyörryksiin. Tai ne tanssii, minä kattelen tylsänä vierestä koska en osaa tanssia.
Aamulla olisi tehnyt mieli kääntää kylkeä ja jatkaa unia. Tänään nimittäin voi mennä hieman myöhään jonkun neveheard-oscar-gaalan takia.
Huomenna on sitten lähtö yhdeltä. Jee.
Lopuksi vielä vanhojen tunnelmointia, serkku-Pekka 11 veen kanssa!
keskiviikko 18. helmikuuta 2009
Keskiviikko
Olin eilen jakelemassa cv:itäni kesätyötreffeillä, ja toivon että jostain tärppää. Haluaisin niin paljon johonkin palvelualan hommiin, harmi vain kun monessa paikassa halutaan alan aiempaa kokemusta. Vaikka eikös se niin ole, että juuri tekemällä oppii.
Kiertelin sen tapahtuman jälkeen kaupungilla pari tuntia, ostin vielä parit koulukirjat ja leffoja. Päivittelin itsekseni kirpputorien ylihinnoittelua ja turhaa tavaraa, nielin itkua ja purin huulta taas kerran vaatekauppojen sovituskopeissa, moikkailin tuttuja ja nautin suhteellisen rauhallisesta ja väljästä tunnelmasta, joka on Lahdessa yllättävän harvinaista.
Kun istuin alas kaakaolle yhteen kahvilaan, olin varmasti kamala näky, kun yksin kyhjötin nurkassa suunpielet alaspäin. Olin nimittäin niin kateellinen, etten ole pitkään aikaan ollut.
Kaunis nuoripari. Onnesta sekaisin olevia katseita, käsivarren silittämistä, aitoja hymyjä ja.. niin, onnellisuutta. Välittämistä.
Lapsellinen kun olin, niin ajattelin vain itseäni ja tunsin kateutta. Ja olen kateellinen. Vaikka on parempi yksin, on on on on. Mutta totta kai, kyllä minäkin tahdon syliin, nukahtaa viereen, tuntea sormenpäät kämmenselällä ja istua kahvilla.
On niin helppo valittaa,unelmoida, huokailla ja vain leikkiä marttyyria. Silti välillä tulee tunteenpurkauksia, tyynynhalailuoloja ja pakottava tarve kuunnella epätoivoisia rakkauslauluja.
Hellyyspuuskat pitäisi vain voida jättää omaan arvoonsa. Ainakin joskus. En halua että niistä tulee vallitsevia olotiloja.
Tänään jouduin käydä juttelemassa opon kanssa, oli hirveää. Tai itse jutteluhetki meni hyvin, olen aina pelännyt meidän opoa, mutta se osoittautui turhaksi Todella mukava ihminen.
Eilen aamulla kävin sytyttämässä yläasteen pihalle kynttilän edesmenneen historian opettajan muistoksi. Jotenkin siinä vaiheessa todellsuus iski vastaan ja pahasti. Tajusin, miten raa'asti hän oli joutunut täältä lähtemään ja miten lopullista kaikki on. Loppu koulumatkasta meni itkua nieleskellessä.
Tällä hetkellä odotan lomaa. Oscar-gaala tulee maanantain ja sunnuntain välisenä yönä, ja aion katsoa sen. Viime vuonna, kun olimme Luostolla, nukahdin sohvalle kaukosäädin kädessä joskus puoli kolmen aikaan. Aamulla heräsin siihen kun maailman paras iskä oli tehnyt minulle yöllä pedin ja nostanut minut siihen.
Tänä vuonna aion kyllä sisseillä ja katsoa sen kokonaan. Ehkä serkkupoika tulee valvottamaan ja tökkimään kylkeen aina kun meinaan nukahtaa.
Kiertelin sen tapahtuman jälkeen kaupungilla pari tuntia, ostin vielä parit koulukirjat ja leffoja. Päivittelin itsekseni kirpputorien ylihinnoittelua ja turhaa tavaraa, nielin itkua ja purin huulta taas kerran vaatekauppojen sovituskopeissa, moikkailin tuttuja ja nautin suhteellisen rauhallisesta ja väljästä tunnelmasta, joka on Lahdessa yllättävän harvinaista.
Kun istuin alas kaakaolle yhteen kahvilaan, olin varmasti kamala näky, kun yksin kyhjötin nurkassa suunpielet alaspäin. Olin nimittäin niin kateellinen, etten ole pitkään aikaan ollut.
Kaunis nuoripari. Onnesta sekaisin olevia katseita, käsivarren silittämistä, aitoja hymyjä ja.. niin, onnellisuutta. Välittämistä.
Lapsellinen kun olin, niin ajattelin vain itseäni ja tunsin kateutta. Ja olen kateellinen. Vaikka on parempi yksin, on on on on. Mutta totta kai, kyllä minäkin tahdon syliin, nukahtaa viereen, tuntea sormenpäät kämmenselällä ja istua kahvilla.
On niin helppo valittaa,unelmoida, huokailla ja vain leikkiä marttyyria. Silti välillä tulee tunteenpurkauksia, tyynynhalailuoloja ja pakottava tarve kuunnella epätoivoisia rakkauslauluja.
Hellyyspuuskat pitäisi vain voida jättää omaan arvoonsa. Ainakin joskus. En halua että niistä tulee vallitsevia olotiloja.
Tänään jouduin käydä juttelemassa opon kanssa, oli hirveää. Tai itse jutteluhetki meni hyvin, olen aina pelännyt meidän opoa, mutta se osoittautui turhaksi Todella mukava ihminen.
Eilen aamulla kävin sytyttämässä yläasteen pihalle kynttilän edesmenneen historian opettajan muistoksi. Jotenkin siinä vaiheessa todellsuus iski vastaan ja pahasti. Tajusin, miten raa'asti hän oli joutunut täältä lähtemään ja miten lopullista kaikki on. Loppu koulumatkasta meni itkua nieleskellessä.
Tällä hetkellä odotan lomaa. Oscar-gaala tulee maanantain ja sunnuntain välisenä yönä, ja aion katsoa sen. Viime vuonna, kun olimme Luostolla, nukahdin sohvalle kaukosäädin kädessä joskus puoli kolmen aikaan. Aamulla heräsin siihen kun maailman paras iskä oli tehnyt minulle yöllä pedin ja nostanut minut siihen.
Tänä vuonna aion kyllä sisseillä ja katsoa sen kokonaan. Ehkä serkkupoika tulee valvottamaan ja tökkimään kylkeen aina kun meinaan nukahtaa.
lauantai 14. helmikuuta 2009
Lauantai
Vanhojen tanssit menivät hienosti. Olin tyytyväinen, vaikka kenkä hiersikin jalkaan pienen jäljen, ja jalat ovat nyt todella kipeät. Mutta silti, olihan se hetki ja tilaisuus, jonka muistaa koko elämänsä.
Silti oli ihanaa, kun pääsi kotiin. Sai potkia jalalle epämiellyttävät kengät nurkkaan, purkaa hiukset pinneistä ja pestä ne, ja pestä meikit kasvoilta. Olin taas oma itseni, kun sain päälleni farkut ja hupparin.
Kävimme kavereiden kanssa syömässä ennen kotiintuloa, ja sekin oli ihan kivaa. Jotain spesiaalia tanssimisen lisäksi.
Minulla oli siis eilen todella mukava päivä, noin kello 20.05 asti. Silloin suuntasimme vanhojen jatkoille.
Heti kun pääsin ovelle tajusin, että olisi kannattanut jäädä kotiin. Laskin, että ilman minkäänlaista alkoholia oli tasan viisi ihmistä - niistäkin kaksi kuskeja, jotka olisivat varmasti olleet siellä samanlaisessa kunnossa jos ei olisi ollut velvollisuutta hoidettavana.
Katselin ympärilleni ihan kuin en olisi edes ollut paikalla. Humalaisia ihmisiä, kaikki koulukaverini enemmän tai vähemmän päissään. Musiikki liian kovalla.
Minä en ole siis ikinä ollut yhtä mittavassa juopottelutapahtumassa. Joissain kotibileissä joskus, ja sielläkin aina kuivin suin.
Tuolla ollessa tuli vain niin käsittämättömän ulkopuolinen olo ettei tosikaan. Useampi kuin yksi ihminen kysyi ja tivasi, miksen juo, ja tarjosi pulloa ja tölkkiä. Ja kun en ottanut, mumistiin "vitun outo" tai jotain vastaavaa. Minä sitten istuin puoli yhteentoista asti käytännössä yksinäni ja sain kaljat päälleni, no vahingossa kylläkin, ja autoin yhtä tyttöä siivoamaan oksennuksensa.
En ymmärrä tuollaisen touhun hohtoa, haukkukaa sitten tylsäksi tai jotain, mutta en vain tajua. Mitä hauskaa tuossa on? Mitä hohdokasta ja hienoa on ryypätä jossain keskellä ei mitään itsensä niin huonoon kuntoon että oksentaa lumihangessa ja sammuu loppuillasta pöydän alle?
Ja äiti vielä viitsii ihmetellä miksei minulla ole kavereita. Hah.
Silti oli ihanaa, kun pääsi kotiin. Sai potkia jalalle epämiellyttävät kengät nurkkaan, purkaa hiukset pinneistä ja pestä ne, ja pestä meikit kasvoilta. Olin taas oma itseni, kun sain päälleni farkut ja hupparin.
Kävimme kavereiden kanssa syömässä ennen kotiintuloa, ja sekin oli ihan kivaa. Jotain spesiaalia tanssimisen lisäksi.
Minulla oli siis eilen todella mukava päivä, noin kello 20.05 asti. Silloin suuntasimme vanhojen jatkoille.
Heti kun pääsin ovelle tajusin, että olisi kannattanut jäädä kotiin. Laskin, että ilman minkäänlaista alkoholia oli tasan viisi ihmistä - niistäkin kaksi kuskeja, jotka olisivat varmasti olleet siellä samanlaisessa kunnossa jos ei olisi ollut velvollisuutta hoidettavana.
Katselin ympärilleni ihan kuin en olisi edes ollut paikalla. Humalaisia ihmisiä, kaikki koulukaverini enemmän tai vähemmän päissään. Musiikki liian kovalla.
Minä en ole siis ikinä ollut yhtä mittavassa juopottelutapahtumassa. Joissain kotibileissä joskus, ja sielläkin aina kuivin suin.
Tuolla ollessa tuli vain niin käsittämättömän ulkopuolinen olo ettei tosikaan. Useampi kuin yksi ihminen kysyi ja tivasi, miksen juo, ja tarjosi pulloa ja tölkkiä. Ja kun en ottanut, mumistiin "vitun outo" tai jotain vastaavaa. Minä sitten istuin puoli yhteentoista asti käytännössä yksinäni ja sain kaljat päälleni, no vahingossa kylläkin, ja autoin yhtä tyttöä siivoamaan oksennuksensa.
En ymmärrä tuollaisen touhun hohtoa, haukkukaa sitten tylsäksi tai jotain, mutta en vain tajua. Mitä hauskaa tuossa on? Mitä hohdokasta ja hienoa on ryypätä jossain keskellä ei mitään itsensä niin huonoon kuntoon että oksentaa lumihangessa ja sammuu loppuillasta pöydän alle?
Ja äiti vielä viitsii ihmetellä miksei minulla ole kavereita. Hah.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
