keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Damdididam

Että sellainen reissu tuli tehtyä. Oma huone tuntuu yllättävän turvalliselta viimeisiin 48 tuntiin verrattuna.

No, ennen näitä kyseisiä tunteja olin yötä Petralla, ja meillä oli Oscar-"valvojaiset". Meillä oli tosi mukavaa ja hauskaa, oli huvittavaa kun tajusin miten väsymyksen eri tilat tuli ja meni, välillä kikatettiin vatsat kipeinä ja yritettiin olla hiljaa, välillä molemmat istui hiljaa ja pilkkivät, välillä jumittaen televisiota.

Harmitti, kun ei ollut nähnyt hirveän montaa elokuvaa niistä, joita ehdokkaina oli. Olisin niin mielelläni halunnut nähdä esimerkiksi Slumdog millionairen ennen gaalaa, samoin Milkin ja The Readerin. No, kyllä ne näin jälkikäteenkin kelpaavat, ei siinä mitään.

Aika hyvin arvailtiin Petran kanssa suurin osa Oscareista, tosin oli hieman hassua, kun Benjamin Button ei saanutkaan kovin montaa pystiä, ja nekin olivat näitä "vähäarvoisempia". Vaikka toisaalta, mielestäni ne kaikki ovat yhtä arvokkaita. Itse mietin, että olisi hienoa joskus voittaa joko parhaan alkuperäisen käsikirjoituksen tai parhaan muokatun käsikirjoituksen Oscar! Tai ohjaaja-Oscar. Saahan sitä aina haaveilla.

Maanantaina lähdettiin päivällä kohti Helsinkiä reippaina, neljän tunnin yöunilla. Oli oikeen mukavaa, bussimatka meni yllättävän nopeasti.

Saatiin sitten hytti pahimpien riehujien ja rellestäjien vierestä, todella mukava yllätys! No eipä siinä, sitä meteliä ja riehumista saatiin kuunnella sitten se seuraavat vajaa kaksi vuorokautta.

Olin meidän koulusta ainoa joka ei edes maistanut yhtään mitään. Join tyytyväisenä alkoholittomia piña coladoitani, naureskelin kännisille ihmisille ja kuuntelin sarkastisia kommentteja omasta juomattomuudestani ja kännisten poikien/miesten älyttömiä puheita omasta ulkonäöstäni. Joku, jolla on huono itsetunto olisi voinut loukkaantuakin ja masentua niistä puheista. Kieltämättä itsekin pari kertaa purin vähän huulta ja mietin annanko itkun tulla, mutta tyydyin kääntymään poikiin päin ja näyttämään keskisormea. Se helpotti kyllä kummasti.

Jotkut oli myös tosi mukavia kännissä, paitsi ne ketkä hajottivat yhden hytin. No, siinäpähän maksavat. Mutta oli kiva nähdä vanhoja luokkakavereitakin, Lassi oli hauska. Sillä lähti aina elämä uuteen nousuun, vielä seitsemältä aamullakin,ja musta se oli aina yhtä hauskaa.

Kännisten ihmsiten toilailut oli huvittavia. Itse kyllä mökötin eilen illalla yhdessä vaiheessa, mutta ihan vähän vaan. En paljoa.

On kyllä ihana olla kotona, vaikka reissusakin oli mukavaa. Ah, odotan iltaa ja sitä kun pääsen kömpimään oman peiton alle. Ihanaa.

Ei kommentteja: