sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Kesäkuvia!









Damdidam, kesäfiilis damdidaaaaaam
Kaunis kesäpäivä. Ja päädyin silti koneelle. Okei, en ole ollut tässä kuin puoli tuntia, kai se on ihan hyvä.

Makasin pihalla äsken vähissä vaatteissa. Ei se ollut niin kivaa kuin muistin.

Aamulla töihin. Ihan kiva silleen, koska se on kuitenkin lähellä se paikka jne. Kyllä meikätyttö ne neljä viikkoa hoitaa. Jää sitten reilusti yli kuukausi lomailuun. Milloinkahan ne koulut edes alkaa.

Haluaisin tehdä jotain sellaista tänä kesänä, mitä en ole aiemmin tehnyt. Tosin, vähän heikolta näyttää. Kaveritkin kaikkoaa jonnekin, koko ajan etäämmälle ainakin henkisesti. No, jos ei muuta, niin menen yksin yöllä soutelemaan. Onhan sekin jotain.

Huominen aamu ei tällä hetkellä hirveästi innosta. No, kyllä se siitä.

Otin kivoja (oikeasti kivoja!) kuvia tänään paljon, mutta kamera ei suostu toimimaan taasen. Miksi sillä pitää olla känkkäränkkäpäivä justiin nyt, kun mulla on jeejeepäivä. Ei mene tasan ei.

Nukahdin hetkeksi pihalla ollessani ja näin kivoja unia. Hih.

torstai 28. toukokuuta 2009

Miksi pitää olla aina näin huono?

Ei musta taas ole muuhun kuin pettymysten tuottamiseen.

Taas nelonen matikasta. niitä on jo kolme.

En osaa edes yrittää. Itkettää ja suututtaa.

Välillä tuntuu että mut on vaan tarkoitettu epäonnistumaan.

Ei paljoa nyt justiin lohduta äidinkielen kympit. Se nyt oli ihan liian helppo saadakin.

Paskaa. Että hyvää kesää.

tiistai 26. toukokuuta 2009

Ei ole tylsää, ei?

1. Kun heräät aamulla, mitä teet ensimmäiseksi?
Möyrin.

2. Jos saisit matkustaa minne vain maapallolla, niin minne menisit?
Uusi-Seelanti!

3. Jos sinulla olisi kissa, mikä olisi sen nimi?
Oviverho.. No ei, se olis Madonna.

4. Onko sinulla parasta kaveria?
En tiedä.

5. Unohdatko aina unesi?
Muistan ne turhankin usein.

6. Mitä ostaisit satasella?
Mm.. Varmaan vaatteita, tai leffoja.

7. Haluatko aikuisena perheen ja lapsia?
Naamakirjan mukaan en saa vaikka haluaisinkin. :D

8. Onko sinulla joku sairaus?
Eip.

9. Itketkö usein?
Riippuu mikä on usein.

10. Minne menet kun sinulle tulee paha mieli?
Sänkyyn. Yksin. :D

11. Onko koulussa kivaa?
Jos siellä ei tarttis opiskella niin on.

12. Onko sinulla lemmikkejä?
Ei. :<

13. Onko vanhempasi eronneet?
Ei.

14. Nauratko usein?
Liian.

15. Onko sinulla tyttö- tai poikaystävää?
Ei oo moisia mörököllejä näkyny.

16. Onko elämä ihanaa vaiko typerää?
Välillä.

17. Jos maailmanloppu tulisi, mitä tekisit viimeisenä päivänä ennen sitä?
Söisin ihan hirveesti kaikkea hyvää. :D

18. Onko sinulla pikkusisaruksia?
On.

19. Tykkäätkö negativestä?
Ei kyllä nappaa.

20. Missä kännykkäsi on nyt?
En muuten tiiä!

21. Minkä värisen hammasharjan omistat?
Oranssin.

22. Onko rakkautta olemassa?
Kai jossain.

24. Pidätkö kahvista?
En oikein.

25. Mitkä 1-5 juttua ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Jonkun hauskan/kivan/mukana ihmisen, kirjoja, mp3-soittimen, aurinkorasvaa ja mm.. kalastusvälineitä.

26. Mihin yleensä käytät rahasi?
Leffoihin ja.. leffoihin.

27. Oletko varakas?
Kroisos suorastaan.

28. Mikä on lempivärisi
Joku kiva. Mikä millonki. Nyt on semmonen vaalea violetti.

29. Mikä nimesi on?
Oon wondwerwoman.

30. Oletko vasenkätinen?
En oo.

31. Minkä väriset hiukset sinulla on?
Tylsät.

32. Mitä näät oikealla?
Seinä.

33. Missä huoneessa olet nyt?
Oma kolo.

34. Tykkäätkö lävistyksistä?
En oikein.

35. Käytätkö aina jotain tiettyä kaulakorua?
Joo.

36. Millaisen kihlasormuksen haluat?
Semmosen missä yksisarviset tanssii metsässä.

37. Pidätkö tanssimisesta?
No en.

38. Mikä on lempivaatekauppasi?
En tiedä. Ei ole moista.

39. Mitä asioita haluaisit vaihtaa itsessäsi?
Voisin vaan antaa pois semmoset 10-15 kiloa. Ja joo.. Onhan noita korjattavia asioita piiiiiiiiitkä liuta.

40. Onko ihminen, jonka kanssa puhuit viimeksi puhelimessa, sinulle tärkeä?
Ei.. Tais nimittäin olla päiväkodin johtaja kenen kanssa viimeksi jutustelin.

41. Mitä kuuntelet nyt?
Maija Vilkkumaata.

42. Onko sinulla hiljaista kaveria?
On.

43. Mikä on mielestäsi parhain treffipaikka?
Rantaan piknikille! Tai sit leffaan. Tai jotain kaikkea kivaa.

44. Minkä laulun omistaisit rakkaallesi?
Zen Cafén Tuulensuoja. Tai sitten SMG:n joku nätti.

45. Oletko omistavainen?
En tiedä.

46. Onko mahdollista rakastua ensisilmäyksellä.
Ei. Ihastua toki voi.

47. Oletko syönyt tänään ruisleipää?
Olen.

48. Millaiset housut sinulla on juuri päälläsi?
Shortsit.

49. Käytätkö tavallista lyijykynää vai lyijytäytekynää?
Lyijäriä.

50. Oletko koskaan ollut Puuhamaassa?
Oon!

51. Oletko ollut lempibändisi keikalla?
Oon.

52. Oletko koskaan kävellyt unissasi?
Kyllä.

53. Onko unelmamiehelläsi/naisellasi kiharat hiukset?
Ööm.. Ei oikeastaan.

54. Oletko pitkä?
Sopiva.

55. Pitäisikö tyttöjen käyttää vain hameita?
Miksi?

56. Mikä on lempipelisi?
Alias! Taikkapa ööm. Master of movies.

57. Mistä tuoksusta pidät eniten?
Ah, terva. Ah, kukkaset. Ah, suklaa. Ja ah kaikki kiva. Kesä!

58. Mikä on horoskooppimerkkisi?
Kaksonen.

59. Harrastatko säännöllisesti liikuntaa?
En tarpeeksi.

60. Käytkö kesäisin jäätelökiskalla?
Joskus. Minttujätski. <3

61. Kuinka usein käyt mäkissä?
Damdidam.

62. Mitä tv-sarjoja seuraat?
Greyn anatomia, Muodin huipulle, mm.. Frendit ja mm, Teho-osastokin joskus.

63. Kuunteletko radiota?
No päivittäin

64. Poltatko päivittäin?
En.

65. Soitatko kitaraa?
En.

66. Minkä väriset ovat lempilakanasi?
Muumilakanat.

67. Onko sinulla kuvia netissä?
Löytyy.

68. Mitä lehtiä tilaat?
Episodi, Akkari.

69. Juotko joka viikonloppu?
Vettä.

70. Oletko huijannut poliiseja?
En.

71. Onko sinulla pitkä koulumatka?
Kolmisen kilsaa.

72. Mikä on lempielokuvasi?
Liikaa!

73. Tykkäätkö halailusta?
Joo. =))

74. Habotatko, käytkö siis habbossa?
Joskus kyllä habottaa. :D

75. Mitä teet yleensä arki-iltaisin?
En mitään.

76. Joudutko usein pulaan?
En.

77. Pidätkö piirtämisestä?
No juu.

78. Pidätkö punaisesta?
Meneehän se.

79. Mikä on paras kirja?
Stieg Larssonit.

80. Mitä julisteita on seinilläsi?
Johnnyja!

81. Pidätkö imuroimisesta
No joo.

82. Kuinka monta kertaa olet muuttanut?
Kerran.

83. Rakastatko suklaata?
Onhan se hyvää.

84. Mitä haluat seuraavaksi?
Päästä Tampereelle.

85. Minkä väristä kynsilakkaa kynsissäsi on?
Ei oo.

86. Onko sinulla sukset?
On.

87. Pyydätkö usein anteeksi?
Kun tarve vaatii.

88. Keikutko tuolilla?
Joskus.

89. Käytätkö sinistä ripsiväriä?
En.

90. Jos olisit stabilo, minkä värinen olisit?
Joku kiva. Turkoosi.

91. Kuka on lempimuumihahmosi?
Pikku myy!

92. Millaiset ovat lempikenkäsi?
Söpöt.

93. Oletko purevaa tyyppiä?
Murr.

94. Oletko heppatyttö?
En.

95. Pelkäätkö käärmeitä ja hämähäkkejä?
No ne on vaan ällöjä.

96. Oletko koskaan hypännyt järveen vaatteet päällä?
Olen. Ja mut on laitettu hyppäämään.

97. Mitä kaikkea olet suunnitellut kesäksi?
En mitään. ._.

98. Kuinka peset farkkusi?
Niin että ne puhdistuu.

99. Oletko koskaan saanut matikankokeesta täyttä kymppiä?
En!

100. Mistä ostit viimeksi kengät?
Mekasta.

101. Onko sinulla pehmoleluja?
On.

102. Tykkäätkö pingviineistä?
Joo, onhan ne veikeitä. :3

103. Oletko tyytyväinen nimimerkkiisi?
Tokitoki.

104. Asutko kerrostalossa?
En.

105. Mikä on parasta juhannuksessa?
Jos on lämmintä.

106. Kiroiletko liikaa?
En.

107. Käytkö joskus yökävelyllä?
Toisinaan.

108. Nukutko koskaan laivalla?
Joop.

110. Katseletko usein tähtiä?
Joskus, mutta yksin se ei oo niin jännää ja kivaa.

Wind it up!

Enää kahdet kokeet. Sitten olenkin jo periaatteessa abi. Pelottava ajatus!

Ei yhtään pysty ajattelemaan että kohta on kesäloma. Ja että kohta täytän 18. Tosin, ei sillä ole oikeastaan mitään väliäkään. En juhlista kuitenkaan mitenkään, koska on aivan turha edes yrittää keksiä jotain järkevää tekemistä siihen aikaan. Kaikki haluaa kuitenkin olla vain kännissä, ja itse en halua synttäreistäni sellaisia. Kesän lapsen ikuiset ongelmat.

Sinänsä vähän huolestuttaa, kun sellaisetkin kaverit, keiden juomiseen en oikein ikinä uskonut, ovat nyt innoissaan lähdössä erinäköisiin bileisiin kesällä. Harmittaa vain, kun mua ei edes pyydetä mukaan. No, olihan tämä arvattavissa, että ne vähätkin kaverit kaikkoaa hiljalleen, kun en vaan tykkää juoda. Tai ehkä paremmin sanottuna,en koe että olisin henkisesti valmis moiseen. Pelkään, että teen jotain tyhmää humalpäissäni ja en vaan hillitse itseäni. Kontrollin menettäminen tietyissä tilanteissa pelottaa oikeasti.

Niin, synttäreistä vielä. En osaa vaan odottaa koko asiaa. No okei, pääsen kruisailemaan autolla ja olemaan tosi khuul. Tai sitten en. Oon aina se sählä joka sammuttaa auton keskelle risteystä.

Jeps. Pitäis kai lukea?

sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Back to the future

Eilen oli kokonaisuudessaan ihan mukava päivä. Ei kokeeseen meneminen lauantaiaamuna kahdeksalta mitenkään kivaa ole, mutta onneksi oli sentään historian koe. Kirjoittelin vuoden 1918 sisällissodasta ja Suomen tilanteesta talvisodan jälkeen. Suomen historia on mielenkiintoista, ja luin kokeeseen kerrankin ihan vain sen takia, että asia oikeasti kiinnosti minua ja tahdoin oppia. Pelottavaa moinen.

Käytiin myös Vantaalla Flamingon kylpylässä. Ihan kiva paikka oli. Sain vaan polveen julmetun ison mustelman, kun potkaisin vahingossa kaidetta kun vesijumppailtiin äidin kanssa. Lisäksi niskat tuli kipeäksi, kun torkuin bussissa ihan oudossa asennossa.

Aamulla Helsingin sanomista osui silmiini juttu, missä oltiin kyselty kahden eri lukion oppilailta heidän tulevaisuudestaan, ihmissuhteistaan ja työpaikoistaan kymmenen vuoden päästä. Suurin osa tiesi tarkasti, mitä haluaisi tehdä työkseen tulevaisuudessa. Osa kyllä kertoi rehellisesti että ei ole mitään hajua mitä mahtaa puuhailla kymmenen vuoden kuluttua.

Tietenkin aloin itse miettimään, että mitä teen kymmenen vuoden kuluttua ja missä mahdan edes olla.

En tiedä yhtään. Haluaisin asua jossain mukavassa kaupungissa, suloisen pienen koiran kanssa. Välttämättä vielä minulla ei olisi lapsia, tai ehkä olisikin, hirveän vaikea sanoa. Se riippuu tietenkin siitäkin, onko minulla mies vai ei! Ovelaa, todellakin.

Suurin osa tämän hetkisistä ihmissuhteista olisi varmaankin jo unohdettu. Kaikkien tilanteet vaan muuttuvat, niin kuin omanikin. Osa tietenkin säilyy, sellaiset, jotka ovat jo säilyneet lapsuudesta tähän päivään asti. En kuitenkaan usko, että lukioaikaiset kaverit jaksavat minua muistaa tai minä heitä.

Työpaikka voi olla unelma-ammatti tai sitten se, mitä vähiten haluan. Olen jo tähän astisen lyhyen elämäni aikana huomannut,että vaikka kuinka suunnittelisi tulevaisuutta, ne eivät välttämättä toteudu. Äidistäkään ei tullut poliisia vaikka se kuinka oli hänen lapsuuden ja nuoruuden toiveammattinsa.

Jotkut oikeasti haluaisivat tietää, mitä heille tapahtuu tulevaisuudessa, kuinka monta lasta tulee saamaan ja kuinka hyväpalkkainen työ tulee olemaan. Minä en todellakaan halua. Eihän elämässä olisi enää mitään järkeä, jos tietäisi ennalta, mitä tulevaisuus pitää sisällään.

On parempi elää hetkessä ja olla tyytyväinen niistä hyvistä asioista, joita elämä sattuu eteen tuomaan.

Sunnuntait ahdistaa.

EDIT: Hirveä känkkäränkkäpäivä tästäkin sitten tuli. Pelottaa jo valmiiksi huominen ajotunti ihan liikaa, en tahdo! Ja koulujuttuja on hirveästi, eikä yhtään intoa tehdä niistä mitään. En osaa, en tahto, en pystyn, olen kuitenkin huono.

Mistä tämä fiilis taas tuli? Ei voi ymmärtää.

maanantai 18. toukokuuta 2009

Unista

Näen hirveän paljon unia. Muistan ne melkein poikkeuksetta aina aamuisin.

Viime öisessä unessani oli muutaman kerroksen korkuinen kerrostalo, joka oli L-kirjaimen muotoinen. Jouduin pakenemaan yalon ylimpään kerrokseen erääseen huoneeseen, koska oli kerrottu erään mielenvikaisen ja ympäristölleen vaarallisen olevan vapaalla jalalla. En tiedä, kenen asunto oli, mutta ovi oli auki, joten menin sisään. Avasin ikkunan, ja viereisessä talossa oli poika ikkunassa. Me juttelimme, ja hän kertoi olevansa jonkun julkkiksen (en muista nimeä) salarakas. Nainen oli siis tämä julkimo kuitenkin. Juttelimme sen pojan kanssa, ja kun se mielenvikainen oli ammuttu (?!) pääsin takaisin kotiin.
Uni jatkui vielä, ja seuraavan viikon Seiskassa oli juttua siitä kuinka julkkiksen salarakkaalla on salarakas, eli minä. Tässä vaiheessa tämä meni jo turhan sekavaksi. :D Kuitenkin, uni loppui siihen kun menin kiikuttamaan lehteä sille pojalle että voitaisiin nauraa jutulle yhdessä. Hän tulikin kerrostalonsa pihalla vastaan ja sanoi, että ei tiedä mitä liikoja olen hänestä ja minusta luullut, mutta hän aikoo pysyä nykyisessä suhteessaan. Omituista! En minä tahtonut kuin kiittää. Väärin ymmärretyksi tuleminen jäi päällimmäisenä unesta mieleen.

No, tuli ehkä hieman pitkä ja turhanpäiväinen selostus.

Eniten unissani minua ihmetyttää se, että hirveän monesti niihin liittyy pakeneminen ja joltain piiloutuminen. Olen unissani joutunut piiloutumaan mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja pakenemaan kummallisia asioita. Batmanin Jokeria olen paennut useammin kuin kerran, kouluampujaa monesti, joskus vanhempianikin. Piilopaikkoja on ollut vaikka mitä.

Jännää, etten yleensä koe näitä unia kuitenkaan ahdistaviksi. Tai siis, ne eivät varsinaisesti ole painajaisia. Olenko katsonut vain liikaa elokuvia? Mahdollista.

Pitäisi alkaa kirjoittaa varmaan unia ylös. Olisi mielenkiintoista tietää erilaisten unijuttujen symboliikkaa ja vastaavaa. En vaan ikinä muista ottaa kynää kauniiseen käteen ja raapustaa niitä muistiin!

Huomenna olisi aika suunnata kohti Tamperetta. Jännittää kieltämättä hieman. Toivottavasti en mokaa aivan täydellisesti!

Röyksopp kuulostaa harvinaisen hyvältä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Casablancan loppuratkaisu on fiasko

Onpa ollut tylsä sunnuntai. Mitäänsanomaton. Tylsä. Tarkoitukseton.

Olen ollut saamaton, laiska, rasittava ja ärsyttävä.

Otin pari viikkoa sitten käyttöön vanhan puhelimeni. Tänään se alkoi vinkua että tekstiviestimuisti alkaa olla täynnä. No, ajattelin sitten, että eipä auta muu kuin alkaa karsia turhimpia viestejä. Se oli ehkäpä aikamoinen virhe.

Tuo puhelin oli käytössä kun seurustelin edellisen kerran. Fiksuna tyttönä aloitin sitten niiden viestien poistelemisen sieltä loppupäästä. Tietenkin piti lueskella ne kaikki läpi. Tietenkin. Ei ehkä olisi kannattanut. Kun on kulunut tarpeeksi aikaa, niin toisesta ihmisestä muodostuu hieman vääränlainen kuva pelkästään viestien perusteella, ja kaipaus iskee. Itku oli lähellä, kun mietin kaikenlaisa tyhmää. Onneksi tulin järkiini siinä, ja tajusin että perkele. Minä olen fiksu. Ansaitsen parempaa, enkä sitä, että jään murehtimaan yli vuoden takaisia juttuja. Helpotti kummasti oloa.

Eilenkin itkin. Tosin se oli hieman koominenkin tilanne. En ikinä, siis ikinä ennen ole itkenyt urheilun takia! En vaan mahtanut itselleni mitään kun katsoin pomppupallon SM-finaalia ja näin Laineen nostavan sen patsaan. En itkenyt siksi,että olisin ollut ylionnellinen Namikan puolesta. Itkin siksi, että Teemu Lainetta tulee ikävä. Hirveän sympaattinen ihminen.

Ensi viikko on aika sekava ja hajanainen. Maanantaina koulua. Tiistaina Tampereella pääsykokeet. Keskiviikkona koulua, ja filosofian koe. Torstaina vapaata, illalla matkustus Mikkeliin. Perjantaina Mikkelissä nuoriso-ja vapaa-ajan ohjaajan pääsykokeet. Lauantaina koulua, hissan koe. Lauantaina myös retkeilen Flamingoon Vantaalle(?).

Hirveä nälkä. Mutta kävin vaa'alla ja se kertoi armottoman totuuden; tästä lähtien ei ruokaa suuhun kello kahdeksan jälkeen.

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Ah. Rauha. Suloinen hiljaisuus sukulaisten ja puolisukulaisten kälätyksen jälkeen.

Koko ajan tässä viime päivät olen tolkuttanut itselleni, etten saa innostua mahdollisesta muutosta liikaa. Siltikin, tuo pahuksen paperinpala saa minut hymyilemään ja suunnittelemaan vaikka mitä.

Olen esimerkiksi miettinyt, mitä kaikkea otan mukaani jos täältä turvallisesta kolostani lähden maailmalle.

Nojatuolin, tietenkin. Sen olen itse ostanut ja se on ostettu tulevaisuuden kotiani ajatellen.

Dvd:itä, paljon. Suurin osa noista kun nyt sattuu olemaan omiani.

Seinäkellon. Tauluja. Kirjoja. Tietokone ja vaatteita tietenkin. Astiastoni.

Sänkyä en aio todellakaan ottaa mukaan. Aion hankkia uuden, ja isomman. Mutta muumilakanat, ja kaikki muut ihanat lakanat, kyllä kannan mukaani!

Oi että. Suunnitteleminen jos mikä on ihanaa. Mutta pelkään, että nyt kun kirjoitin nämäkin asiat ylös, ei toiveeni toteudu. Ärsyttävää.

Luin John Irvingin kirjan Leski vuoden verran. En oikein tiedä, pidinkö siitä vai en. Alkuosa oli pelkkää seksiä tai eroottisuutta. Loppua kohden juoni kuitenkin muuttui mielenkiintoiseksi ja jännittäväksi - joten ahmin kirjan muutamassa päivässä. 500 sivua meni hujauksessa. Ajattelin lukea uteliaisuuttani jonkin muunkin herran kirjan. Tosin en Garpin maailmaa, koska siinä painitaan. Tosi jännää lukea painikuvauksia? No, kai joku niistäkin tykkää.

Vielä.. Mm..15 päivää koulua! Tai no, 17, mutta jätin pois nuo valintakoepäivät. Ensi viikosta tulee kyllä rankka.

tiistai 5. toukokuuta 2009

Damdidam

Mistä tää päänsärky nyt mun päähän pesiyty? Eilisestä asti ollut. Joo-o, koneella olo auttaa asiaa, tiedän!

Sormet ei tottele, kirjoitin niin innokkaasti hissan nettitehtäviä, että nyt nämä on ihan jumissa. Valivalivalivali.

Väsyttää vaan. Ja ärsyttää, kun nykyään on aina ihan liian kuuma nukkuessa. No, ei mahda mitään.

Pitäisi vielä pari viikkoa koulua jaksaa, mutta tuntuu niiiiiin ylivoimaiselta! Oikeasti, ei vain kykene. Voisin vaan lähteä tallustelemaan johonkin päämäräättömästi. Autokouluakin pitäisi kaiken lisäksi innoissaan käydä. Tekis mieli näyttää kieltä koko touhulle.

Mutta jotai hyvääkin! Tänään oli ihana polkea kotiin, kun oli juuri satanut vettä. Kaikki tuoksuu jotenkin raikkaalta ja puhtaalta. Hymyilin varmaan hölmönä koko matkan. Mutta ei se mitään, ihan normaalia multa.

Ja toinen hyvä juttu! Sain uudet farkut ja ne on kivat. Tykkään niistä kovasti.

Nyt yritän syventyä tuohon kirjaan.. Jos saisin vaikka oikeasti luettuakin sitä.

sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Siivosin tänään vaatekaappini. No joo,sain siinä pikkuset raivokohtauksetkin, mutta niistä en ajatellut puhuvani!

Lähinnä siitä, mitä kaikkia yllätyksiä kaappi kätkikään sisälleen.

Tarkoituksena oli, että heitän pois kaikki vaatteet, mitä en käytä/mitkä ovat liian pieniä/mistä en tykkää. Vähän turhan monen kohdalla jäin huokailemaan ja arpomaan, raasinko heittää pois vai en.

Osa lähti ihan puhtaasti siitä syystä, että vaate oli pieni. Äiti siunaili,kun en millään olisi tahtonut luopua yksistä rintsikoista. Mutta sinne nekin lensi, huspois.

Tajusin, että mulla on hirveästi mustia vaatteita. Ihan liikaa! Siksipä piristinkin viime keskiviikkona vaatekaappiani, ja ostin oikeasti värikkäitä vaatteita. Kaksi t-paitaa, valkoisen ja valko-puna-raidallisen, yhden aivan ihanan,melkein mekko-pituisen punaisen paidan missä on valkoisia palloja ja sellainen hiiiieno avonainen selkä. Ehkä tulevan kesän lempivaate. Lisäksi vielä sininen edestä napitettava kaulus-t-paita ja persikan värinen supersöpö neule. Kyllä nyt oon niin tyttömäinen kerrassaan, jos noista joku on päällä! Ei pitäisi äidilläkään olla valitettavaa, että näytän pojalta.

Lomakin alkaa kohta.. Pelottavaa, tämä jakso valuu sormien läpi vauhdilla. Kaikki jutut on ihan kesken vielä. En tiedä oikein mistä edes aloittaisi.

Hrr! Miksi mua palelee? Ei saisi.

Eksyin hieman aiheesta, mutta ei se mitään!

Haluaisin ainakin kaksi uutta kesämekkoa. Aion mekkoistua tänä kesänä. Korkea aika alkaa minunkin vähän leikkiä neitiä!