keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Pakota minut muistamaan kuinka helppoa on laulaa

Oltiin seikkailemassa Tallinnassa perheen kanssa. Oli ihan mukava reissu, vaikka ajatukset olivat jatkuvasti jossain muualla, syliin pääsemisen tarpeessa ja viereen nukahtamisen ikävässä. Onneksi kuitenkin tietää ikävöidessään, että voi olla onnellinen, onnellisin, kun on joku jota kaivata.

Mutta siis, reissu oli mukava. Sain uuden neuleen, ja etsin itselleni kenkiä, mutten löytänyt. Kaipaisin uusia kenkiä kipeästi, nuo nykyiset pysyvät kasassa jeesusteipin avulla. Ihan hyvin siis!

Nautin vanhan kaupungin tunnelmasta, ja olisin voinut istua vaikka kuinka kauan maisemia katsellen. Pikku putiikit ja kapeat tiet on niin söpöjä!

Huomenna pääsen poimimaan mansikoita. Oon oikeasti innoissani! Se on ihan kivaa hommaa silloin tällöin.

Ei kommentteja: