!!!

Tein sitten kaiken sen, mistä yritin päästä eroon. Siis mistä kerroin edellisessä entryssä. Luovuttajaluonne nosti päätään.

Oltiin kauppareissulla isän ja veljen kanssa, ja minä ajoin. Mokailin mielestäni ihan liikaa, ja sanoin isälle kaupassa, että en aio ajaa kotiin, vaan hän saa hoitaa sen. Isä ei suostunut, ja alkoi neuvomaan (ihan oikein tosin, ja hyvinkin!) ja minä möksähdin, vaikkei se periaatteessa isästä johtunutkaan. Lähinnä siitä, että kun päätin, että oon huono, en osaa ajaa, niin sitten minusta tosiaan tuntui että olen maailman huonoin kuski.

Nyt siis mökötän enkä aio lähteä vähään aikaan ajamaan yhtään mihinkään.

Niin mikä oli? Aivan. Luovuttajaluonne.