Hei nyt ihan oikeesti. Miksi oon näin vainoharhainen?
Joku voisi tulla ravistelemaan mua vähäsen ja läiskimään naamalle. Jos sitten vaikka tajuaisinkin jostain jotain.
Joskus sitä vaan vihaa itseensä niin paljon. Kaikin puolin.
Huoh kun oon rasittava.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hei Anni!
Jos nyt mitenkään lohduttaa, niin eipä ne aikuisemmatkaan sen fiksummin ajattele. Pettymyksille etsitään syitä milloin mistäkin. Jos niitä etsii itsestään, on jotenkin synkkämielinen; jos muista, niin kopea.
Jaksamista!
Lähetä kommentti