Enpäs tiiä. Oli jotain mielessä, mutta ei ole enää.
Onneksi on tämä viikko lopussa ja viikonloppu edessä. Saa itkeä vaikka koko yön eikä tarvitse miettiä miltä silmät näyttää aamulla.
No joo. Koeviikko vaan lähenee, innostus miinus tuhat potenssiin kaksisataaviisikymmentä.
Ei ole mitään sanottavaa oikeasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti