Kesäkuu on vierähtänyt pelottavan nopeasti ohi. Viikot ovat menneet töissä, ja viikonloppuinakin on tupannut olemaan jotain spesiaalimpaa ohjelmaa, jonka avulla päivät hurahtelevat silmien ohi.

Mutta onneksi on edes hyvä mieli. Tai enemmänkin kuin hyvä mieli. Hymyilyttää, kaikki on mukavaa ja positiivista.

Olenkin tässä päättänyt, etten murehdi isoista asioista, vaan nautin elämän pikku iloista!

Niin kuin esimerkiksi siitä, että uudessa hammasharjassani on kukkasia ja se on vaaleanpunainen. Tai siitä, että äiti osti minulle kauniin pahvilaatikon, johon voin laittaa aarteita. Taikka siitä, että löysin vanhan leikekirjani ja innostuin pitämään paperipäiväkirjaa taas.

Päivän paras juttu! Kävelin ulkona paljain varpain. Ah, rakastan sitä. Sen verran luonnonlapsi olen. Vaiks oonkin vilukissa ja kotikissa, niin paljain varpain nurmikolla ja asfaltilla kävely on mahtavaa. Tää tykkää.

Viel ku sais mehujäätä niin elämä olis enemmän kuin täydellistä.